”Huijaamista!” sano luolamies ku talon näki.
Rakkaan TuKY:mme paatti lähti tuntemattomille vesille, kun yliopistoyhdistymisen vuoksi Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta lakkasi olemasta. TuKY-henki ja turkulaiset kylterit eivät kuitenkaan kadonneet minnekään. Viime vuosi näytti, että TuKY laskee opiskelijamaailman koskia sujuvasti yhdistyksenäkin. Olemme merkittävä ja aktiivinen palveluntarjoaja sekä edunvalvoja. Toiminta yhdistyksenä kuitenkin hakee vielä muotoaan, ja koska lainsäädäntö ei enää aseta toiminnan tavoitteita, on se tehtävä itse. Tähän mennessä kristallinkirkasta näkemystä TuKY:n suunnasta ei ole ehtinyt muodostumaan.
Tänä vuonna TuKY-laivalle asetetaan historiallinen kurssi. Vuoden 2011 tärkeimpiä hankkeita on kokonaisstrategian laatiminen – yhdistyksenä ensimmäisen laatuaan. Strategiatyötä johtanee hallituksen asettama ohjausryhmä, johon kutsutaan vanhoja, nykyisiä ja tulevia TuKY-vaikuttajia. Asiakirja tulee asettamaan TuKY:lle pitkän aikavälin tavoitteet, ja jopa määrittelemään TuKY:n olemassaolon tarkoituksen sääntöjä tarkemmin. Koko jäsenistön toivotaankin osallistuvan strategiakeskusteluun, sillä yhdistyksemme – ja laajemmin tarkasteltuna koko Turun kauppatieteellisen yhteisön – tulevaisuus riippuu valitsemastamme kurssista. Asiaa hieman dramatisoiden: Vuonna 2011 päätetään siitä, minkälaiseen TuKY:n tulevat polvet kymmenien vuosien ajan astuvat.
TuKY voi ottaa monta suuntaa. Voimme painottaa toimintaa, ja pohtia, kuinka saadaan parhaat pailut pakettiin joka vuosi. Voimme painottaa edunvalvontaa, ja pohtia, kuinka saadaan parhaat palaverit pidettyä ja parhaat neuvottelutulokset yliopistohallinnossa. Voimme painottaa henkeä, ja pohtia, kuinka saadaan jäsenistö hymyilemään ja halailemaan hyvin paljon.
TuKY:lle täytyy saada selkeä visio siitä, mihin haluamme – ei mihin haluamme mennä, vaan mihin haluamme päästä. Sen vision täytyy olla rohkea. Ei tule yöseuraa jos ei uskalla katsoa silmiin. Sen vision täytyy olla ennakkoluuloton. Jätetään kaavoihin kangistuminen suosiolla +60-vuotiaiden erityisosaamisalueeksi. Ennen kaikkea: Sen vision täytyy olla jopa huvittavan suureellinen! Maailman ongelma ei ole siinä, että tähdätään liian ylös ja osutaankin hieman alemmas, vaan siinä, että tähdätään liian alas, ja osutaan. TuKY:n pitää tähdätä olemaan turkulaisen yliopistoyhteisön vaikutusvaltaisin yksittäinen toimija: Vauras, organisoitu ja suunnitelmallinen. TuKY:sta pitää tehdä niin rikas, että Parkilla on joskus poreammeet; niin kaunis, että toiminnanjohtaja saa karistella toimittajia kintereiltään; niin hauska, että Speksille jaetaan Oscar-pysti ja niin mahtava, että Turun yliopiston rehtori valitaan Parkin saunassa. Mikäli meille riittää, että tänä vuonna järjestetään hyvät humppaillat, mikäli tyydymme siihen, että olemme leppoisa, keskisuuri tiedekuntajärjestö, mikäli meistä on tarpeeksi, että vergi virtaa ja joku nuokkuu korkeakoulun johtokunnassa, ehdotan, että muutamme yhdistyksemme nimeksi Turun kauppatieteiden nollatason puuhaseura. Tahtoessamme me voimme olla yhdistetty lentotukialus ja luxusristeilijä. Kanootti ei saa riittää.
Suuruudenhulluin strategiaterveisin,
– Ville Valkonen
Kirjoittaja on TuKY:n hallituksen talousvastaava sekä itseoikeutettu elämää suurempi, galaktisen luokan visionääri – ja kaiken lisäksi persoona vaatimattomimmasta päästä.
Kysymys: miksi TuKY:n pitää olla yliopistoyhteisön vaikutusvaltaisin toimija? Miksi TuKY:n pitää välttämättä olla edes rikas? En luonnollisesti sano etteikö näin todellakin olisi, päinvastoin. Sinällään molemmat ovat kyllä ihan tavoittelemisen arvoisia asioita, mutta toivoisin että vähän tarkemmin pohdittaisiin sitä todellista TuKY:n ja TuKY:ssä toimimisen tarkoitusta.
Rahalla saa ja hevosella pääsee kuuluu vanha kuuluisa sana. Toisaalta eräs lempi sanontani on ehkä vielä osuvampi: Ei se päämäärä vaan se matka.
Viitaten keskusteluun TuKY:n todellisesta tarkoituksesta ja TuKY:ssä toimimisen todellisista hyödyistä aiemmassa hallitusblogissa ”Kummallisia kyltereitä”, haluaisinkin tuoda esille nimenomaan oppivan organisaation ja oppivien yksilöiden näkökulman. Herrat Jokinen ja Valkonen kirjoittivat molemmat erittäin osuvasti ja mielestäni todella kuvaavasti TuKY:ssä toimimisen hyödyistä yksilötasolla. Eri organisaatiorooleissa ja -tehtävissä todellakin oppii mitä erilaisempia käytännön työelämään soveltuvia asioita. Näitä ei ehkä onnistu kääntämään mahtaviksi CV-merkinnöiksi tai korreloimaan alkupalkkaan, mutta yksilö taatusti tulee hyötymään kokemuksistaan työelämässä jo pelkästään sillä, että ei niitä ihan alkeellisimpia virheitä tarvitse tehdä enää työelämän palveluksessa.
Allekirjoittanut aloitti oman TuKY-uransa Pikkulaskiaisen mäkitiimissä, toimi tutorina, KY-Sportin puheenjohtajana, viime vuoden TuKY:n hallituksen Hyvinvointi- ja tutorointivastaavana ja nyt Parkkiryhmän seniorijäsenenä ja uuden ainekerhon KY-Hansan tiedottajana. Näissä eri luottamustehtävissä on toimittu mitä erilaisimmissa rooleissa: johtajana, alaisena, työtoverina, asiantuntijana, konsulttina ja rivijäsenenä. Jokainen tehtävä on tuonut mukanaan uudenlaista oppia ja näkemystä asioihin, eikä oppiminen taatusti ole pysähtynyt vieläkään – päinvastoin, se on vasta alussa.
Koko TuKY-urani on ollut yhtä virheiden tekemistä. Toki välillä on (toivottavasti ainakin) joitain asioita tehty oikeinkin, mutta erityisesti mieleen ovat jääneet ne virheet, sillä niistä on oppinut eniten. Erityisesti viime vuosi hallituksessa oli todellinen virheiden ja kantapään kautta oppimisen vuosi, mutta näin jälkikäteen analysoituna sitäkin antoisampi.
Nyt tehtävien vaihduttua jälleen pienempiin ja hallituspestin vaihduttua KY-Hansan tiedottajan rooliin pääsääntöisesti pupujen ympäröimänä, olen alkanut paremmin näkemään TuKY:ssä erään täysin kadotetun mahdollisuuden. Tämä mahdollisuuden nimi on Coaching.
Joka vuosi meillä ”eläköityy” iso joukko aktiivisesti TuKY:ssä vaikuttaneita toimijoita joiden tietotaito jää ainoastaan heidän omaan käyttöönsä ilman että TuKY organisaationa hyötyisi siitä. Toki hallitukset kirjoittavat testamentit ja dokumentoivat toimiaan, mutta tämä ei ole riittävää. Kaivataan todellista johtajavalmennusta ja yksilön oppimisen johtamista läpi organisaation. Tästä hyötyvät sekä oppilas että opettaja, sillä keskustelun kautta myös me vanhemmat toimijat pääsemme analysoimaan omaa oppimistamme ja samalla siirrämme tietotaitoamme uusille toimijoille.
Strategiatyöryhmä siis pohtikoon miten TuKY:stä tehdään oikeasti suunnitelmallisesti oppiva organisaatio niin yhdistys- kuin organisaatiotasolla. Eräs tapa voisi olla vaikkapa alumnikummien verkosto jossa jokainen TuKYläinen toimijaryhmä/jaosto saa oman aktiivisen alumnikummin jonka tehtävänä on toimia organisaation ja yksilöiden peilinä ja kehittäjänä. Allekirjoittanut ilmoittautuu vapaaehtoiseksi.
no huhhhuh mitä linjailua
Valkoselta aivan loistavaa linjailua!
toivon mukaan opiskelijoiden hyvinvointi ja opintojen kehittäminen olivat vain poreammeen kuplien ja oscarin takana piilossa
melkoista paskaa taas, myötähäpeä tässä lähinnä nousee
taitaa nyymiä hävettää oma nimikin. ootko niitä sängynkastelijoita? jossain vaiheessa täytyy päästä yli lapsuuden traumoista… jykevää linjailua!
Hieno kirjoitus ja hyviä ajatuksia.
Liian innokkaat yo-kuntajyrät saaneet taas ideoita.
Aktiivisempaa edunvalvontaa ja nimenomaan koulutuksen laadun parantamista strategiaan kiitos! Tai ehkei sittenkään. Parempi, ettei minun jälkeeni valmistu etevämpiä ekonomeja 🙂
VAUDE!!! Tosi hienoo järjestää strategiatapaamisia polttaa massii turhaan ostaen hallituksessa puuhasteleville kontakteja liike-elämään. (Kun eivät ilmeisesti osaa niitä hankkia ilman rahaa pelkällä TuKY-statuksellaan)
Mut sori vaan teille TuKY:läiset jotka maksatte tän homman…
Silloin, kun asioita pitäis alkaa tekee käytännössä oikeesti, siis ihan oikeesti, on nää kaverit, jotka nyt istuu todella tärkeinä tekemässä uusii suuntaviivoi ja luomassa strategiaa hilanneen ahterinsa noilta toteuttajien palleilta muihin hommiin. Tilalla on porukka, jolla on kourassa yks 150 strategia statement(kallis sellanen), jota kukaan dokaamiseltaan ei viitti ees lukee ja kas kummaa… kaikki massit käytetään noihin iltahumppiin sun muihin höpö höpöihin edelleen. Ainoona erona, et nää ”uudistajat” TuKY:n pelastajat hankki henkilökohtaista hyötyy tästä(Ilman, että TuKY hyötyy), koska he eivät tule sitoutumaan implementaatioon, missään vaiheessa. Strategiaprosessin viedessä aikaa ainakin tämän yhden toimikauden, jonka Valkonen & kumppanit hommiaan hoitelevat, jää toteuttajiksi uudet naamat.
En yhtään ihmettelis, jos ne vaikka ostais jonkun Jari Sarasvuon jenkki juttuineen heittää läppää noiden suurten lupausten varjossa…
Kirjoitus aloittikin jo mukavan strategiakeskustelun. Toivottavasti hallituksella on keinot saada se myös jatkumaan.
Itse olen monen asian kohdalla samaa mieltä Valkosen kanssa. Toivoisin tiedekuntajärjestöni tarjoavan jotain hohdokasta, eikä taantuvan vain mukavan puuhastelun tasolle – niitä yhdistyksiä on jo ihan tarpeeksi. Hyvä kuitenkin, että jo tässä vaiheessa esiin nostettiin myös hyvinvointi, opiskelujen laatu ja sisäpiiriys. Huomionarvoista on kuitenkin, että alkuperäinen kirjoitus on talousvastaavamme – hänen tehtävänsä onkin miettiä rahaa ja mammomaa, sillä voidaan kuitenkin mahdollistaa myös paljon hyvinvointiin, koulutukseen ja vapaa-aikaan liittyviä asioita. Näistä alueista vastaavien tehtävänä on sitten viedä niitä eteenpäin, saada sinne tekemisen meininkiä.
Viimeinen nimetön kirjoitus oli verhottu tietynlaiseen kateuteen ja provoiluun, mutta asiaa sieltäkin löytyi. Itseni mielestä se on hyvin kannatettavaa, että hallituslaiset saavat työstään jossain muodossa palkkion, mutta olisi tärkeää varmistaa, että toiminta hyödyttää ensisijaisesti yhdistystä. Tämä lienee haasteellista ylioppilaskuntastatukseen liittyneen valvonnan poistuttua sekä jäsenien epäaktiivisuuden yläyhdistys TuKY:n tasolla. Ilmeisesti alayhdistysten aktiivisuuden kautta jonkinlainen ratkaisu olisi löydettävissä. Toivon tietenkin, että jokainen TuKY-hallitus osaa olla tarpeeksi epäitsekäs – mutta erityisesti odotan sitä nykyiseltä ja ehkä tulevalta hallitukselta, jotta vääränlainen itsekkyys ja sisäpiiriys saadaan kontrolliin yhdistyksen toiminnassa; ainakin sitten pahan päivän varalta.
Mitä itse haluaisin tuoda keskusteluun on poikkitieteellisyys ja varsinkin siihen kohdistuvat asenteet sekä yhteistyö laaja-alaisesti yliopistopiirien eri toimijoihin. Oikea menestyjä kylvää menestyksen siemeniä myös ympärilleen. Tiedän, että aihe on edelleen arka tukylaisille, mutta harva meistäkään tulevista ekonomeista työllistyy toimialalle, jossa vieruskavereina on vain kauppakorkealaisia. Lex ja TLKS ovat jo tarpeeksi sisäänpäinkääntyneitä järjestöjä, miksi meidän pitäisi olla?
Nimim. ”Mitä vikaa siinä poreammeessa olisi?”
Pahalta kuulosti myös jossain kommentissa vilahtanut kommentti, että TuKY ei olisi tekemisissä ylioppilaskuntapoliitikkojen kanssa. Ensinnäkin pidän tässä huolestuttavana sitä, että omaa toimimista ylioppilaskuntayhteisössä ei pidetä osallistumisena ylioppilaskuntapolitiikkaan (kaikki yhteisiin asioihin vaikuttaminen on politiikan tekemistä, halusi sitä tai ei, kauppatieteilijöidenkin ehkä olisi syytä jo tämä sisäistää). Toisekseen myös se, ettei ylioppilaskunnassa toimivien nuorten poliitikkojen kanssa olla yhteyksissä on sekin vähän huolestuttavaa. Tosin ehkä se tulee vastaan vasta sitten, kun tarvitsee itse joskus sinne Hirvensaloon omalle tontille kaavamuutoksia tai rakennusluvan vaikkapa ylioppilaskunnan rakennuksille (silloin kyllä kelpasi TuKY:n kunnallispoliittikkojen apu). Poliitikkojen muisti on – tarvittaessa – tarkka ja pitkä. 😉
Kaikkinensa voin allekirjoittaa Juhon kirjoituksen viimeisen kappaleen: ”Mitä itse haluaisin tuoda keskusteluun on poikkitieteellisyys ja varsinkin siihen kohdistuvat asenteet sekä yhteistyö laaja-alaisesti yliopistopiirien eri toimijoihin. Oikea menestyjä kylvää menestyksen siemeniä myös ympärilleen. Tiedän, että aihe on edelleen arka tukylaisille, mutta harva meistäkään tulevista ekonomeista työllistyy toimialalle, jossa vieruskavereina on vain kauppakorkealaisia. Lex ja TLKS ovat jo tarpeeksi sisäänpäinkääntyneitä järjestöjä, miksi meidän pitäisi olla?”
Keneltäkään ei ole pois se, että pystytään leikkimään kaikkien kanssa hiekkalaatikolla.
Hallituksen palkitsemiskäytäntöjen tulee tietenkin olla täysin avoimia, kuten myös jaostojen.
TuKY:n hallituksen jäsenet saavat kukin 160€ edestä vuosijuhlalippuja vuodessa (kahdet vuosijuhlat), ja kyseisen summan voi käyttää vain viralliseen vuosijuhlaedustamiseen. Tämä kuluerä katsotaan edustustoiminnaksi. Lisäksi saamme ilmaiset liput omiin vuosijuhliimme.
Muuta rahallista korvausta hallituksen jäsenille ei makseta. Kokouksissa tarjotaan pientä purtavaa (yhteensä max. 900€ vuodessa, hallituksessa 11 jäsentä ja kokouksia viikottain). Iltakoulut ja vastaavat kustannetaan omin varoin.
Poikkitieteellisyys olisi hienoa, mutta todellisuus taitaa vaan olla kaukana siitä. TuKY – tai ainakin jokin sisäpiirin osa siitä – tuntuu haluavan pitää ”ammeen” omanaan. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, ei tiedekunta- eikä jäsentasolla.
Uteliaisuudesta haluaisin tietää mihin pohjaat väitteen, että jotkut ’haluavat pitää ammeen omanaan’?
Mitä tämä vastakkainasettelu on konkreettisesti?
Itse en tälläistä näe, ja poikkitieteellisyyshän on hienoa sopivissa määrin, mutta en näe miten TuKY pystyisi merkittävästi muuttamaan toimintaansa poikkitieteellisemmäksi siten, että se toisi jäsenistölle huomattavaa lisäarvoa.
vois vetää yhdessä enemmän bönthöö http://www.youtube.com/watch?v=RweYVigGflU
hahaha
Tästä joutuu tykkään, hyvää linjailua Billy!
itse olen kolmatta vuotta opiskeleeen ja oikeastaan en oo mitenkää ottanut osaa tuky:n toimintaan. toisaalta montussakin syön aina yksin.
Ööh… En oo kuullutkaan KY-Gourmetista. Oisko tarvetta pienelle mainostukselle???
”Huomionarvoista on kuitenkin, että alkuperäinen kirjoitus on talousvastaavamme – hänen tehtävänsä onkin miettiä rahaa ja mammomaa, sillä voidaan kuitenkin mahdollistaa myös paljon hyvinvointiin, koulutukseen ja vapaa-aikaan liittyviä asioita.”
Millä tavalla rahalla ja mammonalla edistetään opiskelijan hyvinvointia ja opiskelumahdollisuuksia? Eiköhän (toivottavasti) niihin ole ihan eri keinot…Komppaan aiempia poikkitieteellisyyden lisäämisestä ja avoimen mielen pitämisestä myös muita järjestöjä ja ylioppilaskuntaa kohtaan.
Muista että mammona ja edunvalvonta eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita, pystymme vaalimaan molempia samaan aikaan ja osittain samoilla keinoilla.
Miten rahalla lisätään hyvinvointia ja opiskelumahdollisuuksia?
Boomi ry. on tehnyt juurikin näin, perustanut hiljattain RAHALLA tukisäätiön, jolla tuetaan opiskelua ja muistaakseni graduihin yms. liittyviä asioita.
Raha tulee rahan luokse, ja mahdollisuudethan ovat rajattomat; mikäli joskus opiskelu muuttuu maksulliseksi, voisi TuKY teoriassa tulla vastaan taloudellisesti heikommassa olevia opiskelijoita ja sitä rataa. Mahdollisuudethan ovat rajattomat. Rahalla saa opetusta ja kaikkea siihen liittyvää, jos rahaa on siihen laittaa. Toistaiseksi ei, mutta mikäli TuKYn talous jatkaa nousujohteista linjaa saattaa tulevaisuudessa tilanne olla toinen.
Kaikkea edunvalvontaa, hyvinvointia ja opiskelumahdollisuuksia ei saa rahalla, siksi hallituksessa on kopo vastaava, joka toimii yhteistyössä&koordinoi ainekerhojen kopoilijoita. Hyvinvointipuolen ruorissa on vastaavasti hallituksen hyvinvointi -ja tutorointivastaava.
Poikkitieteellisyys on varmasti muiden järjestöjen ikuisuusprojekti. Uskaltaisin väittää, että koko hallituksemme liputtaa sen puolesta, vaikka mitään julkilausuttua ei olekaan, itse kannatan ehdottomasti! Ainoana haasteena on kaikkien opiskelijayhdistysten vaikuttajien nopea vaihtuvuus, joka hidastaa ja monimutkaistaa asiaa hieman.
Otto Sulin
Vapaa-ajan vastaava
ky-vapaa-aika@tse.fi
Isi on hyvä. Kuten mainittua, raha ja edunvalvonta eivät millään tavalla ole poissulkevia tai vaihtoehtoja toisilleen. Siksi hallituksessa on sekä kopo että fyffe että bilekeisari, ettei yhden tarvii revetä kaikkeen. Antakaa yksikin kunnollinen argumentti, mitä haittaa rahasta on Tukylle? valoja päälle.
Ihailtavaa mustavalkoista ajattelua. Luitko edellistä kommenttia ollenkaan vaan vain soveltuvin osin? Opetuksen ostamisesta ei puhuttu sanaakaan. Kommentin idea oli, että tulevaisuuden muutoksiin tulee varautua, myös rahallisesti. Jos tietäisit yhtään mitään TuKY:n toiminnasta, tietäisit, että hallopedeja koulutetaan, suhteita Kauppakorkeakoulun johtoon kehitetään koko ajan entistäkin paremmiksi, ja että opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet hallinnossa ovat lisääntyneet entisestään. Rakentavat kritiikin perusoletuksiin kuuluu faktojen selvittäminen ENNEN toisten työn lyttyyn haukkumista, ja peiliin saa myös joskus katsoa.
Valkoselle (ja koko hallitukselle) kysymys: Miten tämä strategiatyöryhmä tulee käytännössä toimimaan?
Sanoit hallituksen asettavan työryhmän vanhoista, nykyisistä ja tulevista TuKY-vaikuttajista. Oikein hienoa ja mahtavaa, mutta ollakseen tehokas tälläisen työryhmän koko voi olla maksimissaan n. 8 henkeä. Kysymys siis kuuluukin: millä tavoin kaikki loput n. 1500 TuKY:n jäsentä pääsee vaikuttamaan tämän strategiatyön lopputulokseen? Miten taataan läpinäkyvyys ja jäsenten mielipiteiden huomioon ottaminen?
Pelkoni on että valmisteluvaiheeseen pääsee jälleen mukaan vain hallituksen kaverit ja ne joilla hallituksen mukaan on ”näkemystä” asioista. Tämä tarkoittanee käytännössä A) vanhoja TuKY:n hallituksia, B) nykyistä TuKY:n hallitusta ja C) Jaostojen hallituksia.
En kuulu siihen ihmisryhmään joka valittaa sisäpiireistä – se ei ole tämän viestin ydin (”sisäpiirit” ovat luonnollinen kiinteän ja tiiviin yhdessä toimimisen tuote), vaan se, että tälläinen kokoonpano ottaa huomioon vain TuKY:n ns. aktiiviosion (vuosittain n. 150 hlöä hallituksissa) + 50 muuta aktiivia. Tällöin strategiatyöryhmä ei ole kovin edustuksellinen eikä erityisen näkemyksellinen, kun näkökanta on jo lähtökohtaisesti suunnilleen sama.
Ps. Luin Parkin varauskalenterista että 9.3. oli ”Parkin kehitystyöryhmän kokous”. Mielenkiintoista – 0% jäsenistöstä lienee kuullut moisesta ennen.. Oliskohan aiheellista kertoa?
Ihan hyvä pointti, problemaattinen juttu sinänsä. En kuitenkaan soimaisi sitä, että osallistujissa on vanhoja tai uusia hallituslaisia, sillä heidän on tärkeä olla tällaisessa kehitystyössä mukana, koska heillä voi olla aiheesta erilaista tietoa kuin monella muulla… Kehitystyöryhmä tuskin voi koostua pelkästään ihmisistä, joille se olisi ensimmäinen TuKY-toimi, sillä kehittääkseen toimintaa vaaditaan ehkä myös tietoa siitä, mitä ennen on tehty ja millaisin tuloksin. Mielestäni enemmänkin pitäisi miettiä sitä, miten voisi ottaa jäsenistöä mukaan strategian ideointiin ja keskusteluun.
Ymmärrän huolesi, mutta toisaalta, jos asioista on kiinnostunut, on mielestäni hieman itsekästä olla osallistumatta toimintaan ja syyttää sen jälkeen aktiiviosiota siitä, etteivät he ole kysyneet jokaiselta jäseneltä erikseen, onko hän kiinnostunut toiminnasta ja mitä hän haluaisi tehdä. Toimintaan osallistuminen kun ei aina tarkoita bileiden järjestämistä, vaan esimerkiksi hakemista edunvalvontajaostoon, TYY:n edariin, ainekerhotoimintaan tai vaikkapa TuKY:n hallitukseen. Pelkkä hakeminen on jo osoitus kiinnostuksesta toimintaa tai sen kehittämistä kohtaan. Aktiiviosion ei tarvitsisi olla noin pieni, sillä TuKY:n ja TYY:n puitteista löytyy valtavasti erilaista tekemistä kaikille. Kenenkään ei ole pakko osallistua toimintaan tekemällä, mutta edes hallituksen kyselytunneille olisi hyvä osallistua esittämään huolensa – muuten ne voivat jäädä kuulumatta. Mielestäni TuKY:n suurin toiminnallinen ongelma on tällä hetkellä se, että tekijöitä kyllä löytyy, mutta ”äänestäjät” ovat suurimmaksi osaksi nukkuvaa puoluetta – yhdistyksen kokouksiin tai kyselytunneille ei saada osallistujia (viimeksi yhdistyksen kokous käsiteltiin muutamassa minuutissa), mutta ”vääryydet” aiheuttavat kyllä säpinää foorumeille. Keskustelu ja kritiikki ovat aivan yhtä tärkeitä kuin varsinainen toiminta, mutta olisi mukava saada niitä nivottua tiiviimmin toisiinsa – tämä kritiikkinä molemmille osapuolille.
Vastaan Post Scriptumiin. Parkin kehitystyöryhmä on perustettu luomaan jatkumo käytäntöjen suhteen, karsimaan Parkin valtavia kuluja sekä muulla tavoin kehittämään Parkkia. Tämä työryhmä sisältää jäseniä ikivanhoista Parkkitoimijoista aina entisen ja nykyisen klubimestarin kautta tämän vuoden pupuun, joka on Parkkiryhmässä. Syy miksi asiasta ei ole sen suurempaa meteliä pidetty on yksinkertaisesti se, että ollakseen tehokas tämän ryhmän on oltava jo perillä Parkin asioista ja käytännöistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jäsenistö pääsisi vaikuttamaan Parkin tulevaisuuteen ja aiomme pitää siitä huolen keräämällä jollakin vielä päättämättömällä tavalla mielipiteitä Parkin tilanteesta ja tulevaisuudesta.
Tällä hetkellä työryhmä toimii vielä rauhassa ns. ”tutkan alla”, sillä suurin päänvaivamme on Parkin huomattavien kulujen karsiminen, joka vaatii jonkinlaista näkemystä Parkin toiminnasta. Tulevaisuudessa – kun kiireisimmät asiat on käsitelty ja esitetty hallitukselle – tulemme pohtimaan mm. toimijaryhmähuoneen kohtaloa, johon toivomme jäsenistöltä mielipiteitä. Vielä emme ole miettineet miten, mutta voit olla huoletta sen suhteen – näin tärkeää asiaa (kokonaisuudessaan) ei tulla tekemään täysin ilman jäsenistön ääntä.
Mikäli sinulla tai muilla on ehdotuksia/kritiikkiä/kiitosta Parkin suhteen, voit ottaa yhteyttä joko minuun suoraan (ky-klubimestari@tse.fi) tai Parkkiryhmään kokonaisuudessaan (ky-parkkiryhma@tse.fi).
Mikael Vainio
Klubimestari, Parkki- & Monttuvastaava
Varmaan kannattaa myös hyväksikäyttää henkilöitä, ketkä ovat edellistä strategiaa olleet tekemässä, muistaakseni 2006-07. Tällöin koko prosessiin osallistui useita kymmeniä ihmisiä, vanhoista toimijoista sen aikaisiin toimijaryhmien hallituslaisiin. Tuolloin tehty strategia jäi osittain käyttämättä, koska muutoksen tuulet veivät kaikki resurssit eikä ollut järkeä kehittää organisaatiota, jota ei enää vuoden kahden päästä ollut samanmuotoisena. Monet tuon strategian toimepide-ehdotuksista olivat varsin hyviä, mutta jotka jäivät vain ehdotuksiksi. Näiden toteuttaminen ja tarpeellisuus nyt uudenmuotoisessa TuKY:ssä olisi hyvä käydä läpi. Ehkäpä tänne voisi linkittää TuKY:n aikaisemman strategian, jotta kaikki kiinnostuneet jäsenet voisivat siihen tutustua ja kommentoida.
Mukavaa huomata, että monet ovat kiinnostuneita asiasta! Osa tietenkin hieman kärkevällä tyylillään… 🙂
Erityisen tärkeä asia strategiatyössä on nimenomaan ottaa huomioon niin sanotut ”syvät jäsenistön rivit”, eli muut kuin hc-luokan TuKY-aktiivit. Myönnän rehellisesti, että omat kantani yhdistyksen tulevaisuudesta ovat TuKY-aktiivienkin joukossa melko äärilaitaa. Strategiatyön suunnitelma ei ole vielä valmis, ja työtä johtaa hallituksen puheenjohtaja, mutta uskaltanen lupailla, että strategiasta järjestettäneen yleinen keskustelutilaisuus työn alkuvaiheilla, ehkä useampikin.
Vanhaa strategiaa käytetään ilman muuta hyväksi mahdollisimman paljon. Pyörä on keksitty jo riittävän monta kertaa…
Toivottavasti keskustelu jatkuu yhtä aktiivisena! Toivottavaa nimenomaan on, että meitä ”ylioppilaskuntapolitikkoja” haastetaan – ainakin oma jyräni on nimittäin silloin tällöin huomattavan raskas. Poikkeavat mielipiteet ovat tervetulleita, vaikka niiden toivotaankin olevan asiallisia ja perusteltuja.
Mä en oo jaksanu lukea tota keskustelunavausta, mutta tykkään kyllä lukea kommentteja, jotka on tarpeeksi lyhyitä!
Loistavaa avoimuutta! Tällaista kaivataan lisää, jotta saadaan toiminta kaikille tutuksi ja päästään vapaamuurarien tapaisesta mystisyydestä. Konkreettiset kuulumiset auttavat pysymään ajan tasalla, vaikka olisi toisella puolen maapalloa.
Ei kun mukaan esimerkiksi uuden KY Gourmet toimintaan ja pienemmät jaostot ja toimijaryhmät kaipaavat aina jatkajia ja innokkaita lisäkäsiä. Luetko saksaa? Taisi olla, että vuoden alusta perustettiin myös saksanlukijoiden oma aineryhmä. Sekaan vaan, kyllä sinne mahtuu.
Vaihteeksi hyvää keskustelua. Tätä tämä foorumin käyttö voi parhaimmillaan olla: uusia näkökulmia ja muistutuksia vanhoista jo tehdyistä asioista. Kunnon crow sourcingia. Kyllä näitäkin asioita näköjään saadaan tapetille kunhan keskustelunavaus on vaan tarpeeksi räväkkä ja asiapitoinen.
rahalla voidaan palkata esim. kopo-sihteeri tai projektityöntekijä tiettyyn edunvalvontahankkeesseen (opiskelumahdollisuudet) ja hyvinvointia lisätään muun muassa tarjoamalla maksuttomia palveluja (Parkki itsessään aika hyvä esimerkki. Lenkki melkoisesti mukavampi kun sauna odottaa eikä pelkkä itsemurhayksiön suihkukoppi). Edunvalvonta=aikaa & aika=rahaa.
Siis voi hyvä isä! Tällasia tyyppejäkö sitä strategiaa on laatimassa?
Ajatuksena on siis ”raha tulee rahan luokse”-mantran perusteella kerätä tarpeeksi rahaa, että voidaan OSTAA laadukasta opetusta??? MITÄ????? Olisikohan tärkeämpää kuitenkin keskittyä esim. siihen, että hallopedit koulutetaan kunnolla, suhteet kauppakorkeakoulun johtoon, opintopäälliköihin ja muuhun henkilökuntaan ovat kunnossa ja varmistaa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet hallinnossa? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? Mut siis jos on tarpeeksi pätäkkää niin ongelma kuin ongelma poistuu.
Voi apua.