Elellään jännittäviä aikoja.
TuKY:n hallitus ’11 valitaan huomenna yhdistyksen kokouksessa. Valitettavasti
ilmassa on ollut kuitenkin melko paljon äänestyshaluttomuutta, ja sellaista
uskoa, ettei omalla äänellä kuitenkaan ole mitään väliä. ”Uudesta hallituksesta
tulee äänestäjäkuntansa näköinen.” Klisee. ”Äänestämättä jättäminenkin on
päätös.” Klisee. Noh, nämä pitävät kuitenkin paikkansa, ja jättämällä
äänestämättä annat jonkun muun päättää puolestasi. Etenkin puheenjohtajan
paikan ollessa tänä vuonna erittäin kilvoiteltu (hakijoitahan siihen on jopa
viisi, http://www.tuky.fi/hallitustyrkkyjen-2011-esittely),
luulisi kuitenkin luvassa olevan kiintoisat mittelöt…Näin sanoo myös juuri
tuntisen sitten päättynyt hallitustyrkkyjen kyselytunti!
Eipä siitä tosin sen enempää,
jokainen päättää tietysti puolestaan äänestämisestään tai
äänestämättömyydestään, ja paljon siitä on jo keskustelua virinnytkin.
Ajattelin kuitenkin käyttää tämän tilaisuuden hieman valaisemalla sitä, mitä kaikkia
kauhuja uutta hallitusta valintansa jälkeen kulman takana odottaakaan;)
Uuden hallituksen perehdyttäminen
ja tiedonsiirto uusille toimijoille ei ole mikään lyhyt prosessi. Eikä sen niin
pitäisi ollakaan, muuten päädytään keksimään pyörä vuosittain uudelleen. Omassa
hallituksessammehan kaikki olivat hallituksessa ensikertalaisia, joten
yhteydenpito vanhoihin, niin meitä edeltäviin kuin heitä vanhempiinkin, oli
äärimmäisen tärkeää koko kauden ajan. Rusinoita reppuun pyritään tietysti
antamaan ennen kauden alkua niin paljon kuin vain on mahdollista, mutta paljon
tulee väistämättä kysymyksiä vasta matkan varrella eteen. ”Tiedonsiirto” alkaa viimeistään
perehdytysviikonlopussa ensi viikolla, jolloin koko uusi ja vanha poppoo
keräännymme lyömään viisaat (?) päämme yhteen. Tällöin jokainen
hallituksestamme pitää suhteellisen tiiviin esitelmän omasta sektoristaan
jatkavalle hallitukselle, jotta he saisivat mahdollisimman hyvän kuvan siitä,
mitä kaikkea hallitustyöskentely pitää sisällään ja kokonaisuudet
hahmottuisivat oman sektorin ylitsekin. Hallitushan vastaa yhdessä tekemistään
päätöksistä, eikä työskentely ole missään nimessä oman sektorin kanssa yksin
painimista. Uusi hallitus tulee myös olemaan ensimmäinen taho, jolle Kyllupin
tulokset esitellään, tarkoituksenamme antaa evästystä ensi vuoden TuKY:n
strategian valmisteluun.
Perehdytysviikonlopussa on paljon
kyse pitkälti myös toisiin tutustumisesta ja huumistelusta, bondauksesta ja
ryhmädynamiikasta. Klisee tämäkin, mutta ensiarvoisen tärkeä asia. Kun
vapaaehtoishommia kuitenkin tehdään, niin ei siitä kauaa mitään tulisi naama
irvessä vääntämällä. On kyllä tullut monesti huomattua, että kiireiden ollessa
pahimmillaan, juuri se yhdessä tekeminen ja ajoittaiset irtiotot auttavat
parhaiten jaksamaan:)
Oman sektorin jatkajan
perehdyttäminen sitten onkin luku sinänsä. Perehdyttämistä erinäisiin
käytäntöihin, työskentelytapoihin, tapahtumiin, projekteihin, vuosikelloon yms.
tapahtuu pitkin joulukuuta, kuten myös tutustuttamista eri yhteistyötahoihin.
Jokainen hallituslainen kirjoittaa myös testamentin omasta sektoristaan, itse aikoinaan
saamansa testamentin pohjalta, jossa käydään tosua eli toimintasuunnitelmaa
paaaljon yksityiskohtaisemmin läpi kaikkea ylläkin mainittua. Itselleni tuli
ainakin viime vuonna näihin aikoihin yllätyksenä se, miten paljon kaikkea hiljaista
tietoa onkaan olemassa (ja myöhemmin iski vastaan, miten mahdotonta sitä voikaa
olla juuri kriittisellä hetkellä löytää). Niin Patrian kätköissä kuin
verkkolevyilläkin on sen verran materiaalia ja perimätietoa tarjolla, että
testamentin on tavallaan tarkoitus olla tietopankki, joka ohjeistaa siihen,
mistä tai keltä lisätietoa löytyy. Rakkaaseen toimistoomme Patriaan liittyykin
myös kaikille yhteinen toiminnanjohtajan pitämä Patria-perehdytys, jolloin
ohjeistetaan mm. siihen, mistä kahvikupit sekä tiskiharja ja tiskikone löytyvät
(tuntuvat olevan usein hukassa), mitkä hyllyt on millekin pyhitetty, mikä
vuosijuhlalahja on keneltäkin tullut ja mikä sen tarina on, miten se tulostin
nyt toimiikaan, ja miten saan perittyä kokouskulut takaisin häh.
Meillä vanhoillakin on siis vielä
jokusen verran loppuun vietäviä projekteja, yhteisistä esimerkiksi juuri yllämainittu
Kylluppi ja sen tuloksien analysointi, sekä omien sektoreidemme solmut, jotta
asiat saadaan siihen kuosiin, että ne kehtaa ojentaa eteenpäin;) Oman hallitusvuoden
viimeisen blogin ollessa käsillä ja otteen Patrian avaimesta tarratessa entistä
tiukemmin, otan vapauden lainata erään yhteistyöjärjestömme puheenjohtajan
juhlapuhetta: ”…ja ilman teitä, en olisi myöskään tavannut teitä.” Kiitos
omasta puolestani loistavasta ja kenties tähän mennessä elämäni
opettavaisimmasta vuodesta!:)
Saila Kokkonen
TuKY hallitus ’10
Koulutuspoliittinen vastaava
….jaaaa loppumainokset vielä
tietysti:
A. Vaikuta
vähintäänkin antamalla äänesi (ja/tai asettumalla ehdolle) huomisessa
yhdistyksen kokouksessa. (Montussa klo 18->, muonituksesta huolehdittu,
jotta jaksamme kaikki paremmin)
B. Vaikuta
vastaamalla Kylluppiin, ja auta meitä ja tulevia toimijoita kehittämään
toimintaa jäsenistön näköiseen suuntaan! (auki su 28.11. klo 23.59 asti, http://www.webropol.com/P.aspx?id=489094&cid=16299795
)
Äänestysinto todennäköisesti kasvaisi, mikäli nykyinen epädemokraattinen vaalitapa uudistettaisiin. Jos nykyisellä vaalitavalla haluaisi osallistua jokaisen ala- ja ainejärjestön hallituksen vaihtoon (jo pelkkä nimi henkii sisäpiiriporukan puuhastelua), tulisi opiskelijan istua monta kokonaista iltaa Parkilla vain antaakseen äänensä. Entä jos sattuu olemaan töissä halvan aikaan? Entä jos on muuta menoa tai opiskelija tahtoisi jopa käyttää iltansa opiskeluun? Tällöin vaatii melkoista tahdonvoimaa saapua illalla koululle ja istua monta tuntia, pääosin odotellen, jotta voi osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Miksi äänestystä ei voisi hoitaa kouluaikana, esim. tauoilla, ja siten, että äänestää voisi koko päivän tai vaikkapa kaksi? Nyt äänestääkseen pitää olla paikalla tietyllä kellonlyömällä ja jos siihen ei kykene, vaikuttamisen mahdollisuus meni sivu suun.
Mikäköhän olisi anonyymin ehdotus muuttaa tämä ”epädemokraattinen tapa” demokraattisemmaksi ja kaikkia miellyttävämmäksi 😀 Helppohan se on noin sanoa, mutta kerropa joku konkreettinen ehdotus.
Luitkos edellä olevan tekstin ennen kuin kommentoit?
Äänestys internettiin, niin kuin tyyn edustajiston vaalitkin, tai sitten pidempi äänestysaika. Ennakkovaalit niille, ketkä eivät äänestyspäivänä paikalle pääse. Naurettava tuo systeemi on.
Aktiivit ja illoissa aktiivisesti pomppivat tuoreimpien vuosikurssien veli- ja sisarkullat siellä jaksavat käydä. Nykyinen systeemi on vanhempia ja toisilla paikkakunnilla töissäkäyviä tai asuvia syrjivä.
Validi pointti kyllä, ettei kaikkia varmasti innosta tuntikausia halvassa istuminen tai ajankohta voi olla huono. Toisille taas juuri se jännityksen tiivistyminen itse tapahtumassa on se juttu.
Viime edustajistovaaleissa kokeiltiin myös sähköistä äänestystä, jonka lisäksi oli 1-2 varsinaista vaalipäivää, jolloin voi äänestää konkreettisesti paikan päällä (aulassa muistaakseni). Edarivaalit tosin ovat luonteeltaan hieman erilaiset, eikä tämän sähköisen järjestelmän käyttöönottoa hallituksen vaihdoissa ole tietääkseni pohdiskeltu (muutamalta vanhalta toimijalta kun kysyin).
Hallituksenvaihtokokous, jona toimii yhdistyksen syyskokous (eli käsiteltäviä asioita ovat myös mm. tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti), sinänsä tulee varmasti säilymään. Pistetään ajatus kuitenkin korvan taakse ja selvitellään mahdollisuutta myös vaihtoehtoisille tavoille. Eli kiitokset keskustelunavauksesta!
No niin, eli vanhoilta vaaliasioihin perehtyneiltä toimijoilta kyseltyäni sain seuraavanlaista tarkempaa selostusta:
Yhdistyslaissa lähdetään siitä, että yhdistyksen päätösvaltaa käyttää jäsenistö yhdistyksen kokouksessa. Kokousten ajankohdat eivät toki kaikille aina voi sopia. Vasta uusittu yhdistyslaki mahdollistaa kokoukseen osallistumisen myös etänä, (jos myös yhdistyksen säännöt sen mahdollistavat) esimerkiksi sähköisesti, tai yhdistyksen asioista päättämiseen voidaan käyttää äänestystä postitse. Yhdistyslaki kuitenkin toteaa, että tätä ei voi soveltaa esim. yhdistyksen sääntöjen muuttamiseen tai hallituksen valintaan (YhdL 17 §).
Hallituksen valinnasta voitaisiin periaatteessa järjestää kyllä kuntalaisten keskuudessa neuvoa-antava jäsenäänestys, mutta edelleen päätösvalta hallituksen valinnassa säilyisi yhdistyksen kokouksella, jonka ei niin halutessaan tarvitsisi ottaa jäsenäänestyksen tulosta ollenkaan huomioon.
Yhdistyksen kokouksella (tai mikäli säännöt niin määräävät, yhdistyksen valtuutettujen kokouksella) on aina päätösvalta yhdistyslain 23 § 1. momentissa mainituissa asioissa. Jos yhdistyksen päätöksentekoelimiin haluttaisiin valita ihmiset yhdistyksen kokouksesta irrallisella vaalilla, olisi säännöissä määrättävä yhdistykselle päätöksentekoelimeksi valtuusto, jonka valtuutetut voitaisiin valita esimerkiksi sähköistä äänestystä hyväksikäyttäen. Tällöin olisi mahdollista, että säännöissä yksi valtuutettujen kokousten tehtävä olisi valita hallitus, jolloin demokraattisuus taitaisi nimenomaisesti hallituksen valinnassa olla kaukana siitä, mitä edellä olevissa kommenteissa haetaan.
Yhdistyksen hallituksen valintaa ei voi myöskään rinnastaa ylioppilaskunnan edustajiston valintaan. Ylioppilaskunta ei ole yhdistys, joten sitä ei koske yhdistyslaki, vaan yliopistolaki ja – etenkin edustajiston valintatavan osalta – ylioppilaskunta-asetus.
Toivottavasti tämä hieman selventää, miksi hallituksen valinta suoritetaan nykyisellä tavalla:)