Yhdeksän kuukautta ja vähän päälle. Tämänvuotisen TuKY-Speksin kypsyttely on vienyt suurin piirtein saman ajan kuin vauvan odotus. Toukokuisessa jokirannassa pidetty ensimmäinen tuottajatapaaminen tuntuu jo kaukaiselta muistolta. Käsikirjoitustiimi työskenteli intensiivisesti pitkin kesää, marraskuun alkuun mennessä jokaiseen pestiin oli löytynyt tekijä ja vuodenvaihteen jälkeen valmistelut ovat vain kiihtyneet.
Helmikuun ensimmäisellä tenttiviikolla treenaaminen vei näyttelijöiden aikaa kuutena päivänä. Lavasteiden nikkarointiin kului useampi sunnuntai. Tähänastisten kauppareissujen, to do -listojen, puhelujen, sähköpostikeskustelujen ja tapaamisten määrää on vaikea arvioida. Kenties muutama tuhat? Työryhmä ei ole katsellut kelloa tai kalenteria, kun on ollut kyse speksistä.
© Julia Fesiuk. Lisää kuvia täällä.
Mutta on meillä ollut kivaa. Läpimenoviikonloppujen taukoja on säestänyt improvisoitu jamittelu ja harjoitusten jälkeen speksiseurassa on vierähtänyt ilta jos toinenkin. Kaksi vuotta sitten pupuna nautin speksitreeneistä niin paljon, että mietin, voiko harrastuksesta mitenkään saada enemmän iloa irti kevään edetessä.
Konkarit kuitenkin tietävät, että paras osuus on tällä hetkellä kokonaan edessä. Vasta yleisön edessä speksistä tulee sitä, mitä sen kuuluu olla. Omstartit tekevät joka näytöksestä erilaisen, tavallaan katsojiensa näköisen. Yleisö puhaltaa speksiin lopullisen hengen ja saa esiintyvistä taiteilijoista esiin parhaat väläykset.
Tulevana keskiviikkona esirippu aukeaa ensimmäistä kertaa. TuKY-Speksi on tehty sinua varten, tunteella ja väsymättä. Keinoja kaihtamatta. Toivottavasti tulet katsomaan!
Innostunein terveisin,
Elina Äijö
Tuottaja, TuKY-Speksi 2017
Latest Comments