Kohta vedetään taas haalarit niskaan, ylioppilaslakki ylpeästi peittämään talven tummentamia kutreja ja suunnataan jokirantaan, Vartiovuorelle, Parkille, Monttuun.. ja muihin lukemattomiin vapunviettopaikkoihin. Kuten yliopisto-opiskelijoilla tapana on,vapun juhlimista ei todellakaan rajoiteta vappuaattoon ja -päivään. Juhla paisutetaan yli viikon mittaiseksi juhlimismaratoniksi jonka jälkeen on hyvä kirmata kesälaitumille vailla huolen häivää. Tässä tekstissä sivuutetaan kuukauden mittaiseen tenttiviikkoon vääjäämätön hajoaminen.

Mikäs tämä ihmeen vappu sitten on? Vissiin jonkin sortin opiskelijajuhla tai naisen nimi, jos tavalliselta kaduntallaajalta kysytään. TuKYläisen vastaus olisi jotakuinkin: ajanjakso vappusuojabileistä Vartiovuoren vappupiknikkiin, jonka jälkeen on tosi.. tosi paha olo. Poliisi luonnehtisi vappua 16-tuntiseksi työvuoroksi ja sisäministeri Päivi Räsänen todennäköisesti jonkinlaiseksi juhlaksi joka tulee kieltää.

Mutta miten alunperin pakanallinen juhla, jonka paikalle osui työväenjuhla kerää nykyään opiskelijat juhlimaan?

Kuten niin monien muidenkin länsimaissa juhlittavien juhlien, niin myös vapunkin paikalla on alunperin ollut pakanallinen juhla. Toukokuun alku ja kesän tulo on antanut aihetta bilettämiselle jo muun muassa germaaniheimoille, ja kelteille Beltane-juhlan muodossa. En ole humanisti ja historian tuntemukseni pohjautuu lukion lisäksi YLE-Teeman dokumentteihin, sekä internetin ihmeelliseen maailmaan. Valistunut arvaukseni on silti, että tästä on vierähtänyt jo tovi.

Suurimmassa osassa Eurooppaa toukokuun alun juhliin on liittynyt tiivisti tuli. Kokkojen polttaminen ja tuli on symboloinut usein hedelmällisyyttä. Saksassa taas toukokuun alun valpurinyön juhlimiseen on liittynyt noidat ja taikuus. Suomessa juhlittua helaa, eli toukojuhlaa juhlistettiin myös polttamalla kokkoja. Meillä päin niillä usein ajettiin pois pahoja henkiä. Kokko-perinne siirtyi aikojen saatossa juhannukselle, mutta jo muinaissuomalaisille maistunut sima on edelleen olennainen osa vappua.

Kun taannoin katolinen kirkko halusi eroon pakanallisista juhlista, sai vappukin kyytiä. Keskiajalla toukokuun alkuun lyötiin Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä, josta nimi vappukin on saanut alkunsa. Nykyäänhän vappu ei ole enää kirkollinen juhla. Voi olla, että juhlimisen tyyli ei ollut tarpeeksi harras?

Työväen vappu sai alkunsa Yhdysvalloista 1800-luvun lopulta. Ensimmäinen päivä toukokuuta oli tapana uusia työsopimuksia. 1886 työväen liike järjesti mielenosoituksia, jotka eskaloituivat kuolemantapauksiin asti. Vappu olikin työväenliikkeen keskuudessa muistopäivä ja työläisten kansainvälinen mielenosoituspäivä. Suomessa työväen vappua ruvettiin juhlimaan 1800-luvun lopussa. Juhlaan liittyi usein marsseja, joita työväen liikkeen hajautumisen jälkeen järjestivät sosiaalidemokraatiinen ja kommunistinen puolue.

Miten tämä kaikki sitten johtaa valkolakkeihin ja Vartiovuorelle?

Suomeen opiskelijavappu rantautui, kappas kappas, Ruotsista, ja me täällä Turussa olimme edelläkävijöitä. Turun akatemian ylioppilaat lauleskelivat kevättä rinnassaan kesän alkamisen kunniaksi jo 1700-luvulla. Laajemmin vappua opiskelijajuhlana on juhlittu 1800-luvun lopulta.

Nykyajan vappua ikonisoivat serpentiini, munkit, sima, aina yhtä mauttomat mutta niin hauskat teekkarilehdet, sekä haalareissaan tien vieressä nokosia ottavat teekk.. opiskelijat. Vappuna myös sattuu ja tapahtuu ikävämpiäkin asioita. Kuten niin monissa muissakin suurissa juhlissa, miestä vahvempi ja suomalainen luonne eivät mene aina niin hyvin yksiin.

Lopetankin tekstini hartaaseen toiveeseen, että näytetään me TuKYläiset mallia juhlimisessa, niin että kaikilla on kivaa.

Eiks joo?

Juuso Mykkänen

Turun KY:n liikuntavastaava