Eräs opiskelijavaikuttamisen kohokohta koettiin taas perjantaina 3.9., kun arjen puhkaisivat Turun kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlallisuudet.  Mukaan minglaamaan oli kutsuttu myös muutama kourallinen opiskelijoiden edustajia. Juhlien käytännön järjestelyissä oli opiskelijoilla myös erittäin suuri rooli; illan ohjelmasta, juomatarjoiluista ja Montun järjestelyistä alkaen. Tilaisuus oli loistava verkostoitumista ajatellen, olihan paikalla Turun kermaa ja liike-elämän pamppuja sankoin joukoin.

Päiväjuhlan vastaanotossa TuKY esitti kauppakorkealle tervehdyksensä ja ojensi johtajistolle lahjansa. Tiukkaan kolmen minuutin aikarajaan johtajisto ehti kättelyjen lisäksi vakuuttaa jälleen opiskelijoiden olevan luonnollisesti kauppakorkeakoulun tärkeimpiä sidosryhmiä ja luvata sijoittavansa TuKY:n lahjan näkyvälle paikalle seinälleen. Kyseinen lahja oli nimittäin kehystetty koonti joistakin yhdistymiseen, ja etenkin opiskelijatietojärjestelmiin liittyvien asiakirjojen otteista, muun muassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymissopimuksesta. Lahjaan sisältyi lupaus siitä, että me opiskelijoina teemme kaikkemme yhdistymissopimuksen noudattamisen varmistamiseksi. Haluamme nimittäin nähdä, että sopimuksen mukainen kehitys toteutuu ja tulevaisuudessa voidaan saavuttaa yhdistymisessä tavoiteltuja hyötyjä kauppakorkeakoulun säilyttäessä oman identiteettinsä laaja-alaisena kauppatieteellisenä yksikkönä.

Näin ollen tuli jälleen huomattua, että leijonanosa vaikuttamisesta, valmistelusta ja tiedon hankkimisesta tapahtuu kokoushuoneiden ulkopuolella epävirallisemmissa yhteyksissä, oli kyse sitten mahdollisen vuosijuhlapuhujan hankkimisesta tai henkilöstön mielipiteiden kyselemistä opiskelijatietojärjestelmien kehityksestä. Monia puhuttavasta sähköpostien tulevaisuudesta ja Oodi/Opsu –kehityksestä voisi lisäksi mainita, että selvitystyö on tietysti virallisemmillakin foorumeilla menossa, ja siitä pyritään tiedottamaan niin pian, kun jotain varmaa vain selviää. Joka tapauksessa opiskelijoiden kannoista (tietysti nimenomaisesti hyvin perustelluista sellaisista) ääntä pitäminen kannattaa aina. Lisäksi on avartavaa kerta toisensa jälkeen huomata, miten ”faktat”, joita itse pitää tietyssä tilanteessa itsestäänselvyyksinä, ovat keskustelukumppanille aivan vieras näkökulma, ja vice versa.

P.S.                     Päivällä juhlapuheissa arvostettu kauppakorkean yhteisön perheenomaisuus näkyi illan hämärryttyä myös Montun tanssilattialla: Sidney Samsonin Riverside sai niin nuoren, viattoman opiskelijan kuin kokeneemmankin henkilökunnan jäsenen villit muuvit ilmoille.

 

Liite Koko
DSC_2201-R.jpg 153.09 Kt