Branding Finland and Myself

Aamukymmeneltä suuntaan nokkani kohti Osuuskauppasalia päästäkseni kuuntelemaan Stefan ‘Steffi’ Wallinin luentoa. Tämän jälkeen kahvittelen Mercatorilla Handelsbankenin HR-johtajan kanssa ja kuuntelen L’oréalin rekrytointivastaavan näkemyksiä nykyisestä työmarkkinatilanteesta. Tavallinen keskiviikko meillä Turun Kauppakorkeakoulussa? Olisikin. Kyseessä kuitenkin on Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat ry:n (kavereiden kesken KKOY) ja European Law Students Association:in (ELSA) yhdessä järjestämät Contact & Career –messut, teemalla Branding Finland.

Messut keräsivät Mercatorille noin parisenkymmentä yritystä tutustumaan tulevaisuuden toivoihin ja toivottomiin. Kuhinaa riitti koko messujen ajan ja yritysten edustajien lounge-tilassa nähtiinkin voipuneita, mutta tyytyväisiä ihmisiä. Oli jännittävää päästä keskustelemaan alan oikeiden tekijöiden kanssa ja kysellä heiltä vinkkejä niin työnhakuun kuin elämän varalle yleensäkin. Harvinaislaatuinen tilaisuus ainakin meille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille!

Vararehtori Hannu Salmelan suorittaman messujen avauksen jälkeen, puheenvuoron sai Stefan Wallin. Hän puhui napakat 20 minuuttia siitä, kuinka suomalaisten yritysten tulisi rohkeammin tuoda esille sinivalkoista alkuperäänsä ja korosti myös, että kaikenlaisen työn tekeminen on tärkeää, ei saa olla liian nirso. Ruotsiakin tuli treenattua.

Kahdentoista paikkeilla oli aika siirtyä keittelemään kahvia loungen puolelle. Paikalle odotettiin saapuvaksi myös päivän ehkä odotetuinta puhujaa, koko kansan tuntemaa ja mielipiteet jakavaa Ilkka Kanervaa. Oli mahtavaa päästä tapaamaan niin kauan kuvioissa pyörinyttä yhteiskunnallista vaikuttajaa. Varsinaisessa puheessaan hän korosti laajan verkostoitumisen merkitystä ja sitä, että on tärkeää tutustua ihmisiin myös omien piirien ulkopuolella. Vaikuttavassa 40 minuutin rykäyksessä konkari jakeli myös arvokkaita vinkkejä tulevaisuutta varten ja heitteli rennosti huulta. Ike rocks!

Loungen puolella Ilkka keskusteli innokkaimpien kanssa vielä vuoden 1952 olympialaisista ja kaveristaan Litmasesta, ennen kuin poistui räntäsateeseen. Melkeinpä samalla oven avauksella paikalle saapui päivän viimeinen puhuja, Haltin toimitusjohtaja Martti Uusitalo. Kahden poliitikon jälkeen oli hienoa saada myös yksityisen sektorin edustustoa puhujanpönttöön. Uusitalon pohjoista nostalgiaa uhkuva esitys keskittyi jo Stefan Wallininkin sivuamaan suomibrändin korostamiseen. Skandinaavisuutta tulisi rohkeasti käyttää markkinoinnillisena keinona, myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tässä asiassa ruotsalaiset ovat taas yllättäen meitä valovuosia edellä. Siis porot ja lakat kunniaan!

Viimeisten hitaiden lähestyessä ehdin vielä kipaista Roschierin CV-klinikalla tarkastuttamassa oman luomukseni. Turun akateemisten rekrytointipalveluiden pyörittämä klinikka tukkeutui potilaista jo heti aamusta ja kipeimmin apua tarvitsevat uhrasivatkin tunnin jos toisenkin päästäkseen arvioitavaksi. Kuulemma oli myös sen arvoista.

Kellon lyödessä neljä, Mercatori alkaa hiljalleen tyhjentyä. Pitkä, mutta todella antoisa ja mielenkiintoinen päivä alkaa olemaan finaalissa. Edessä on enää koulun palauttaminen arkikuntoon ja viimeisten ajatusten vaihto lähtevien yritysten edustajien kanssa.

What a day! Kiitos aivan uskomattoman vaivan nähneelle messutoimikunnalle, että helpotitte meidän laiskiaisten elämää! Harvoin meille opiskelijoille tullaan kouluun asti tarjoamaan töitä ja näkemyksiä. Jos tänä vuonna messut menivät sivu suun, niin suosittelen lämpimästi osallistumista ensi vuonna, sillä it doesn’t get any easier than this!

 

Viivi Päivölä