Kyltereiden kesätyötutkimuksen tavoitteena on seurata kyltereiden kesätyöllistymistä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämänvuotinen kysely oli jo kahdestoista laatuaan. Kyselyyn vastasivat 2.- 7. vuosikurssin kylterit, joiden sähköpostiosoite on SEFEn rekisterissä.
Tutkimus jouduttiin teknisten vaikeuksien takia lähettämään vastaajille kahteen kertaan. Ensimmäisen epäonnistuneen version vastausprosentti oli 24 prosenttia, joten vastausinnokkuus ei ole viime vuodesta laantunut. Kun kysely kuitenkin jouduttiin uusimaan, vähensi se rajusti vastaajien määrää. Vastaajia oli tänä vuonna yhteensä 823 kylteriä. Yhteensä vastauspyyntö lähetettiin 6386 kylterille. Lopullinen vastausprosentti jäi siis 13 prosenttiin, joka on yksitoista prosenttiyksikköä alempi kuin viime vuonna.
Toteutunut tutkintouudistus näkyi vastaajien vuosikurssijakaumassa: vastaajia vanhemmista vuosikursseista oli edellisvuotta huomattavasti vähemmän. Sitä vastoin prosentuaalisesti suuri osa oli kolmannen tai neljännen vuosikurssien opiskelijoita. Opiskelujen ohessa työskentely näyttäisi lukuvuoden 2007/08 aikana kasvattaneen suosiotaan. Päätoimisten opiskelijoiden osuus oli edelliseen vuoteen verrattuna laskenut neljällä prosenttiyksiköllä. Nyt naisista 30 prosenttia opiskeli päätoimisesti, kun miehillä sama luku oli 39 prosenttia. Työkokemusta kyltereillä oli ennen kesää 2008 yleisimmin 1-2 vuotta.
Kokopäiväisesti kesätöissä oli kesän aikana kaksi kolmasosaa vastanneista ja 80 prosenttia työssäkäyvistä työllisti yksityinen sektori. Valtiolle ja kunnalle töitä teki 12 prosenttia vastaajista. Rahoitus- ja vakuutustoimialalla työskenteli kyltereistä joka neljäs. Tämä näkyi myös työnkuvassa, sillä yleisimmät työtehtävät kyltereillä olivat taloudelliset yleistehtävät, kuten sisäinen tai ulkoinen laskenta, rahoitus, tilintarkastus tai verotus. Näitä tehtäviä oli kesän aikana hoitanut 28 prosenttia vastanneista. Toiseksi yleisimmät työtehtävät olivat palvelu- ja neuvontatehtävät.
Työpaikkoina kyltereillä oli yleisemmin suuret, yli 100 henkeä työllistävät organisaatiot sekä Pk-yritykset. Työpaikkoja alettiin yleisesti etsiä jo tammi-helmikuun aikana. Noin viidennes vastaajista jatkoi kesällä vanhan työnantajansa palveluksessa. Tärkeimmiksi työhakukanaviksi vastaajat mainitsivat edellisvuosien tapaan henkilökohtaiset suhteet ja oma-aloitteisen työn kysymisen.
Tänä vuonna yli puolet vastaajista, 58 prosenttia, oli sitä mieltä, että työpaikka oli helppo tai melko helppo löytää. Työnsaanti näyttäisikin helpottuneen, sillä luku on viime vuodesta noussut kahdella prosenttiyksiköllä. Toisaalta vain hieman alle puolet opiskelijoista oli tänä kesänä löytänyt työpaikan, jonka katsoivat vastanneen ekonomikoulutusta. Parhaiten kauppatieteen opintoja vastaavia töitä olivat löytäneet laskentatoimen opiskelijat. Heistä 55 prosenttia oli saanut kesätyön, joka toimenkuvaltaan vastasi hyvin tai melko hyvin ekonomiopintoja.
Vaikka kyltereistä suurin osa kesätyöskentelee, ja myös opintojen ohella työskentely lukuvuoden aikana on lisääntynyt, silti vain 16 prosenttia kuuluu työttömyyskassaan SEFEn kautta. Kassan tunnettuus on kuitenkin verrattain hyvä, sillä kolme neljästä kylteristä tiesi kassan olemassaolosta. Tieto kassasta oli yleisimmin saatu SEFEn kylteriyhdyshenkilöltä.
Vastaajista 78 prosenttia oli tyytyväisiä palkkaukseensa työtehtävät, asema ja työpanos huomioon ottaen. SEFEn suositusten mukaista palkkaa saaneet olivat keskivertoa tyytyväisempiä omaan palkkaukseensa ja työnkuvaansa. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimpiä työtehtäviinsä ja niiden koulutusta vastaavuuteen olivat Pirkanmaalla ja ulkomailla työskennelleet. Palkkaansa tyytyväisimpiä olivat puolestaan Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Kanta-Hämeen seudulla työskennelleet.
Kyselyn pituus oli vastaajien mieleen ja tuntipalkan määrittelystä tuli erityisesti positiivista palautetta etenkin osa-aikaisena työskenteleviltä. Vakituisesti työssäkäyvät toivoivat, ettei heidän tarvitsisi vastata kyselyyn ikään kuin olisivat kesätyöläisiä ja näin vääristää tilastoja. Lopuksi vastaajat toivoivat myös seuraavan vuoden kyselyyn useampia ja väljempiä vastausvaihtoehtoja sekä ohjeistusta lomakkeen täyttöön.
SEFEn nykyisiä palveluita kylterit pitivät hyvinä. Parannuksia kaivattiin esimerkiksi palkkasuosituksiin. Toiveissa oli suositusten määrittäminen niille, jotka työskentelevät tuntipalkalla tai jotka opiskelevat toista tutkintoaan. Palkkatoiveista toivottiin myös informaatiota työnantajien suuntaan. Monet vastaajista kaipasivat apua työnhakemiseen myös työnvälitysportaalin muodossa. Ekonomipörssiä kehuttiin ja toivottiin sen laajenevan myös tarjoamaan työpaikkoja opiskelijoille.
Myös Kylterin työnhaunoppaan antamaa apua kehuttiin, joskin opasta toivottiin jatkossa painettuna versiona. Työnhaunoppaan sähköinen versio ei kyltereiden keskuudessa ollutkaan kovin tunnettu; lähes puolet kyltereistä vastasi, ettei tiennyt sähköisen version olemassaolosta. Kolmas vastauksista selkeästi esille noussut toive oli tieto siitä, millaisiin tehtäviin kylteri voi hakea töihin, kun opiskelut ovat kesken.
Kalle Keskivertokylteri
• Syntynyt vuonna 1985
• Aloitti opinnot 2005 ja opiskelee Helsingin kauppakorkeakoulussa pääaineenaan laskentatoimi
• On kerännyt viime kevääseen mennessä 121-180 opintopistettä
• Työskenteli osa-aikaisesti koulun ohella lukuvuonna 2007/08
• Tienasi noin 11 000 e vuonna 2007
• Omaa 1-2 vuotta työkokemusta
• Aloitti kesätyön hakemisen tammikuussa ja sai töitä alle kuukaudessa henkilökohtaisten suhteiden avulla
• Piti työpaikan löytämistä helppona tai melko helppona
• Työskenteli kokopäiväisesti vakituisessa / määräaikaisessa työsuhteessa joka kesti yli kesän
• Työllistyi yksityiselle sektorille ja työskenteli rahoitus- ja vakuutustoimialalla hoitaen taloudellisia yleistehtäviä
• Ei ylittänyt KELAn asettamia tulorajoja
• Ei kuulu työttömyyskassaan
Tutustu SEFEn muihin tutkimuksiin osoitteessa http://www.sefe.fi/info/tutkimukset_ja_julkaisut .
Latest Comments