Turun yliopiston ylioppilaskunta – TYY lahjoittaa toimintataloutensa budjetista 0,7% kehitysyhteistyöhön.
Todennäköisesti et, mutta kohdehan on oikein hyvä. Mielestäni ylioppilaskunta voi edistää kehitysyhteistyötä ja se on hyvä asia, mutta 0,7% maksuautomaatti on ehkä päättömin keino, jonka keksin kehitysyhteistyön edistämiseen. Kehitysavun jakaminen tulisi ennen kaikkea olla jokaisen oma päätös. Ylioppilaskunnan tehtävänä on luoda puitteita, ei tehdä päätöksiä puolestamme.
Ylioppilaskuntamaksusta otettavasta 0,7:sta keskustellessa edustajistossa 2012 keväällä minulle argumentoitiin ”nollaseiska on hyvä tapa viestiä ajatusta kehitysyhteistyöstä”. Todellisuus aikalailla konkretisoi ongelman: koska käytämme maksuautomaattia, kukaan ei ikinä edes ajattele koko asiaa. Nollaseiskasta ei todellakaan edes viestitä, ja vaikka se on YK:n ajama konsepti, en usko, että viesti tarttuu yhtään sen paremmin. Menetämme puolet tavoitellusta hyödystä: lahjoitamme rahaa, mutta emme viesti ajatusta ollenkaan. Emme nykymallilla siihen tehokkaasti kykene. Emme toisaalta edes lahjoittamaan merkittävästi.
Ylioppilaskuntamaksusta menevän 0,7% avulla ei suurta pottia lahjoitusrahaa kerätä. Yksi opiskelija ei opiskeluaikanaan TYYn kautta oikeastaan montaa euroa panosta tähän, huomioiden myös TYYn vapaaehtoiset maksut. Mikäli haluamme oikeasti kasvattaa pottia, joka päätyy kehitysapuun, pitää meidän muuttaa ihmisten mentaliteettia, jolloin he kokevat kehitysyhteistyön luonnolliseksi osaksi elämäänsä opiskeluajan jälkeen, jolloin heidän käytettävissä oleva tulo on huomattavasti suurempi. Tämä on mahdollista viestinnällä ja osallistamisella.
Kehitysyhteistyö on mahdollista tuoda lähelle opiskelijaa – vaan ei ylioppilaskunnan kautta. Opiskelijat kokevat omaksi viiteryhmäkseen oman tiedekunta-/ainejärjestönsä. On lexiläisiä, opexilaisia ja p-klubilaisia. Mikäli TYY tukisi alayhdistyksiä heidän omissa kehitysyhteistyöprojekteissa ja erilaisissa tukikeräyksissä, olisi mahdollista saada kehitysyhteistyö aidosti jäsenistön näkyville ja kuuluville. Vai uskotko, että TYY saa kauppislaisten keskuudessa enemmän keskustelua aikaan kuin Turun KY? Tuskinpa.
Mikä parasta, tällöin projektit ja niihin osallistuminen perustuvat huomattavasti enemmän vapaaehtoisuuteen, jolloin sitoutuminen ajatukseen on moninkertainen verrattuna maksuautomaatiin.
Kirjoittaja Otto Sulin vastaa TYYn taloudesta, toimien ylioppilaskunnan taloustoimikunnan puheenjohtajana ja on TuKY-listan ehdokas numero #190. Järkevä ylioppilaskunta, joka keskittyy jäsenistöönsä ja hoitaa taloutensa kestävästi.
Kiitos palautteesta! Nollaseiskasta ja hankkeiden ajankohtaisista kuulumisista on viestitty Kehy-valiokunnan nettisivuilla, Tyyali- ja maailmaninfo -sähköpostilistoilla, tylkkärissä, sekä kampuksella järjestetyissä kehytempauksissa, viimeksi kehyviikolla 7-11.10. Näkyvyyden parantamiseksi laitoimme nyt myös lisää tietoa TYYn ja kehitysyhteistyövaliokunnan avoimiin facebook -ryhmiin. Ikävä kyllä valiokunnan oma nettisivu ei näköjään toimi tällä hetkellä.
Nollaseiskan kautta haluamme viestiä mm. sitä, että kaikki me länsimaalaiset, jotka hyödynnämme maailmantalouden epätasa-arvoisia rakenteita, olemme vastuussa kehittyvien maiden tilanteesta. TYY toimii tässä tiedostavan kansalaisen esimerkkinä. Valiokunnalla on myös hankkeita, joita voi vapaaehtoisesti tukea. Tällainen yhdistelmä on vallan mahtava: tarjotaan tilaisuus tukea hankkeita kiinnostuksen mukaan, mutta myös automaattisesti kannamme osan globaalista vastuustamme.
Nollaseiskan vahvuus on myös sen kestävyydessä: TYYn jatkuva panos ei ole riippuvainen siitä, muistaako opiskelija globaalin vastuunsa jatkuvasti myös valmistumisen jälkeen.
Yksittäisen opiskelijan panostus nollaseiskaan ei tosiaankaan päätä huimaa: summa on n. 30 senttiä vuodessa. Sillä saadaan kuitenkin vaikuttavia tuloksia aikaan. 2558,5 euroa (jonka verran kumpikin 07-hanke saa vuonna 2013) Afrikassa on paljon; sillä on tuettu Zimbabwen aids-orpojen koulunkäyntiä, ja Sambian Green Living Movement -hankkeessa mahdollistettu useamman aasin hankinta. Aasit mahdollistavat viljelijöiden pääsyn markkinoille ja näin parantavat jatkuvasti viljelijöiden toimeentuloa. Pienellä panoksella saadaan siis aikaan tulosta, joka kantaa hedelmää vielä kauan tuen vastaanottamisen jälkeen.
On kenties hieman epätodennäköistä, että opiskelijat alkaisivat ”oman viiteryhmänsä” puitteissa toimittaa kehitysyhteistyötä kaiken muun toimintansa ohella. Harkittu kehitysyhteistyö vaatii vapaaehtoisilta asiantuntemusta ja aikaa. Uskoisin että opiskelijat ovat tyytyväisiä saadessaan vaivattomasti lahjoittaa rahaa TYYn hankkeisiin. Mikäli haluaa olla aktiivisemmin mukana, niin Kehyvaliokunnan toimintaan ovat kaikki tervetulleita!
Tikli Loivaranta,
Kehy-valiokunta
Tervehdys! Haluaisin osallistua keskusteluun kertomalla oman mielipiteeni asiasta, edustamatta mitään TYYn sisäistä toimielintä tai edaattorilistaa, vaikka edaritaustaa minulla onkin.
Sekä TuKYn omiin kehitysyhteistyöhankkeisiin että Kehy-valiokunnan lähivuosien toimintaan sen tarkemmin perehtymättömänä on pakko olla sitä mieltä, että ”oman viiteryhmänsä” toimintaan kytkeytyvän ja aidosti toimivan kehy-toiminnan preferoiminen nimenomaan puoltaa sitä, että TYY pystyy kanavoimaan kaikkien opiskelijoiden prosentit yhteen: tällöin asiaan eniten paloa tuntevat tyy-aktiiviset voivat osallistua kehitysyhteistyötoimintaan poikkitieteellisesti ja ylioppilaskunnan kehy-perinnettä hyödyntäen, ja saavuttaen yhteisellä ja kestävällä varainhankinnassa parhaiten kestäviä tuloksia. Monikaan ei varmasti vastusta ajatusta, että kehitysyhteistyötä toteutetaan siten, että joukkovoimalla se muutamakin euro saadaan kantamaan hedelmää, usein moninkertaisesti alkusijoitukseen verrattuna.
Tällainen valiokuntapohjainen toiminta myös juuri tekee TYYstä kaikille opiskelijoille yhteisen viiteryhmän, jossa tyyläisten näkökulmat voivat avartua ja taidot kasvaa monipuolisimmin, kehy-substanssia eri tieteenaloilta oppiessa ja samoin ajattelevien mutta eri taustoista lähtöisin olevien kanssa-tyyläisten kanssa parissa työskennellen.
Pysyvä valiokuntamekanismi mahdollistaa kestävän valvontamekanismin toiminnan toimijoiden muuttuessa vuosien varrella, toiminnan uudistuessa vanhojen kokemusten perusteella uusien kokeilujen kautta ja yhä tiedostavampien uusien tyyläisten vaatiessa tältä toiminnalta enemmän. Voittajia lienevät tässä skenaariossa kaikki yksittäisestä kylteristä, humanistista tai digitistä kuhunkin projektin avulla elintasoaan ja kansainvälisen solidaarisuuden avulla arjestaan paremmin selviävään kehy-projektin piirissä toimivaan henkilöön. Ja miksi 0,7%? Asiasta voi lukea lisää vaikka osoitteesta http://www.unmillenniumproject.org/press/07.htm tai pyytää vaikka Turun YK-yhdistykseltä tai Kehy-valiokunnalta paneelikeskustelua aiheesta edaattorien substanssin tueksi, koska se olisi rakentavan keskustelun mahdollistamiseksi kaikkien etu. Viisauden alku on avoin mieli.
Se, mikä on toiminnan aitoa näkymistä, lienee myös pitkälti makukysymys ja kytkeytyy paljolti omaan aktiivisuuteen, koska projekteista kyllä kirjoitetaan Tylkkärissä ja valiokuntien kokoukset tuskin sulkevat ketään ovien taakse – kukaan ei tietoa kuitenkaan informaatioaikana tuo eteemme valmiiksi pureskeltuna ja toitottaen, ehkä myös että sitä jos mitä pidettäisiin aattellisena tuputtamisena. Kohtuuden rajoissa siis, eikä kehyliitettä jokaiseen tylkkäriin. Mikäli tiedotusta pidetään projektien tärkeyden rinnalla ala-arvoisena, on myös varmasti valiokunta itse paras kanava kehy-toiminnan näkyvyyden parantamiselle ylioppilaskunnan laajuisesti – eli omalla työpanoksella mutta yhdessä toimien, ei omasta nurkasta käsin.
Luulisin TYYn tukevan myös alayhdistyksien omia kehy-projekteja, mutta toisaalta miksipä toimijan energiaa ei ohjaisi mainituista syistä jo valmiiseen, hyvin toimivaan kehykseen? Rehellisyyden nimissä kilpailevia kehy-toiminnan muotojakaan en ole kampuksella liian useiden opiskeluvuosieni aikana nähnyt. ”Maksuautomaatin” haukkuminen siinä mielessä parhaana mahdollisena järjestäytymismuotona ei ehkä ole rakentavinta toimintaa. Se on huutelua omalta hiekkalaatikolta omaa lapiotaan heiluttaen, kun suuremmalla, kaikkien yhteisellä hiekkalaatikolla olisi loistava, kaikkien yhteiseen ajatusmaailmaan sopiva projekti yhtä lapiota vailla. Yhteistyöllä saadaan parhaat tulokset, eikä siinä mielessä tällainen kehitysyhteistyötä TYYn kautta vastustava puheenvuoro olekaan paras mahdollinen osallistajuutta edistävä teko.
Se toki on oikein, että vaatii täysin oikeutetusti tietoa siitä, mihin ne eurot menevät, ja epäkohtia havaitessaan myös saa itse tekemällä muuttaa toimintaa parempaan suuntaan. Siinä oikeudessa jos jossain on myös erinomainen ikkuna ja mahdollisuus päästä itse sisään kehy-toiminnan maailmaan.
Post scriptum, muuten: Suuri syy tähän kirjoitukseen on myös se, että mikäli lukijat/kirjoittaja haluavat tietää enemmän Zimbawzen aids-orpojen toiminnasta, on tähän erinomainen mahdollisuus reilun viikon päästä jos sattuu liikkumaan Helsingissä. Tämä vapaaehtoisvoimin toimiva kehyjärjestö esittäytyy Helsingin YK-yhdistyksen HYKY ry:n tapahtumassa ”Human rights & immigration” 13. marraskuuta klo 17.45 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, HKI).
Lisätietoa järjestöstä löytyy myös somesta ( https://www.facebook.com/zimbabwenaidsorvot ) ja kotisivuilta ( http://www.zim-orvot.org/ ), mikäli paikalle ei pääse mutta haluaisi oikeasti tietää lisää toiminnasta. Varmasti myös kehy-valiokunnan ihmisetkin pystyvät kertomaan toiminnasta lisää. Siksi he toimivat tällä sektorilla, osana yhteistä ylioppilaskuntaamme.
Terveisin ja positiivista edarivaalienergiaa toivotellen,
Tatu Virta
Poliittisen historian kandi, YK-yhdistystoimija ja entinen Humanistilistan varaedaattori
– TYYn viestintä ei tavoita / kiinnosta kuin hyvin pientä jäsenistön osaa. Tiedekunta/ainejärjestöjen kautta tavoitetaan suurin osa jäsenistöstä vaivatta. Ei kanavien määrä, vaan laatu. TYYn kanavat eivät kiinnosta, koska TYY ei ole kiinnostava normaalille opiskelijalle millään tapaa at the moment.
– Vapaaehtoiset mahdollisuudet, kuten lahjoita yo-kuntamaksun mukana ovat oikein hyviä.
– Juu tiedän että parilla tonnilla saa siellä paljon. Parillakymmennellä tonnilla saisi enemmän. Pointti ei ollut ettei rahalla saisi aikaan, vaan kasvattaa kokonaisuutta pitkällä aikavälillä, you’re missing the point.
– Niin no. Hauskaa, että monet meluavat edarissa kehystä eivätkä tälläistä kuitenkaan halua tehdä omassa ainejärjestössään. Vielä hauskempaa on se, että monet TuKY-listan edaattorit ovat olleet poistamassa nollaseiskaa – KY panostaa tällä hetkellä tiedekuntajärjestöistä ylivoimaisesti eniten kehitysyhteistyöhön omalla erittäin näkyvällä kehitysyhteistyöviikollaan. Tämän starttasimme halustamme tukea kehitysyhteistyötä ja toisaalta näyttää mallia TYYlle ja tiedekuntajärjestöille.
Jep, pointti menee nyt kyllä ohi? Tämän hetken toimintahan nimenomaan ”kasvattaa kokonaisuutta pitkällä aikavälillä”? Toivottavasti TYYn, KY:n ja muiden esimerkkien kautta moni innostuu kasvattamaan pottia pitkälle tulevaisuuteen, mutta tärkeintä kai on, mitä teemme tässä ja nyt.
Teidän kehitysyhteistyöviikko on hieno juttu, ja sitä parempi, mitä useampia tiedekuntajärjestöjä se inspiroi. Toisaalta monet opiskelijat eivät koe omaksi viiteryhmäkseen tiedekuntajärjestöä, vaan volyymiltaan paljon pienemmät ainejärjestöt (tai jonkun TYYn muista ala-yhdistyksistä). Kauppatieteilijöillä ja Lexiläisillä aine/tiedekuntajärjestö on varmaankin läheinen ryhmä, mutta esimerkiksi Humanitas tai Hybridi ovat riviopiskelijoille ehkä jopa kaukaisempia kuin TYY. Opiskelijan osallistamiseksi tai edes tiedotuksen parantamiseksi ei siis ole mitään yhtä ratkaisua, joka toimisi kaikille. Mutta, kiitos näkökulmista, ehkä täytyy harkita kohdennetumpaa tiedottamista ainejärjestöjen kautta…
”TYYn kanavat eivät kiinnosta, koska TYY ei ole kiinnostava normaalille opiskelijalle millään tapaa at the moment.” Puhu itsesi puolesta.
Myönnä nyt vaan suoraan, että haluat, että TuKY ja Kauppakorkea ”sen mukana” palaisi 1990-luvulle, eikä meidän muiden kanssa ole kiva leikkiä, niin säästytään kaikki suurelta vaivalta. Älä leiki mitään suurta argumenttia peitelläkseksi tätä suurinta elämänne kriisiä. Me muut halutaan tehdä asioita teidän kanssa yhteistyössä, ja ette. Sorry kid, elämme 2010-lukua ja maailma on muuttunut, joten DEAL WITH IT!
Terve,
Niin tiedekunta/ainejärjestö, makes no difference in this case 🙂
Epeli: no ei ihan 90-luvulle asti tarvi palata. Yhdistyminenkin _voi_ olla ok jos se toteutettaisiin oikealla tavalla. Mutta jossittelu ei auta ketään, historia on vain kuriositeetti aina.
I will deal with it buddy. Sä nyt meet vähän sivuraiteille blogin aiheesta.
TYYn kanavat eivät tavoita opiskelijoita hyvin, tämän ovat todenneet muutkin kuin kylterit esimerkiksi edustajistossa ja TYYssä tehdäänkin tämän eteen töitä. En silti usko, että monialayliopiston iso ylioppilaskunta toimii kenellekään viiteryhmänä, jota vaaditaan aktiivisen kiinnostuksen herättämiseen tässä tapauksessa.
Ja huomaa, tämä ei ole TYYn haukkumista, koska asia on about sama kaikkialla vastaavissa – se on vain fakta. Yritän vain esitellä tehokkainta tapaa toteutukseen.
Epeli, oletko tosiaan sitä mieltä, että TYY on mitenkään kiinnostava riviopiskelijalle? TYY on aivan uskomattoman kaukainen, jos ei satu olemaan aktiivi. Menepäs kuule kysymään ihmisiltä ympäri kampusta ja huomaat tilanteen… Tähän tulisikin siis tehdä muutos, ja kehittää TYY:tä paremmin lähestyttävämmäksi.
Periaatteessa tuo koko yhdistyminen oli ajassa takaisin siirtymistä (monet palvelut siirtyivät vuosia takapakkia, kuten weboodi/nettiopsu-keskustelusta voi huomata.) Muutosjohtaminen oli hoidettu todella huonosti (esim. ulkopuoliselle tilanne näyttää siltä, että kauppis vain liitettiin yliopistoon, vaikka kyseessä olikin uuden yliopiston perustaminen. Sama koskee ylioppilaskuntaa. En esim. ole huomannut TYYn toiminnassa mitään kauppiksen ylioppilaskuntaa kunnioittavia seikkoja.) Parasta olisi ollut, jos koko yliopiston nimi olisi vaihtunut, mukaan lukien ylioppilaskunnalla (uudelleenbrändäys kuten Helsingin Aallossa tehtiin)Vaikka haluaisinkin, että kauppis olisi taas ihana oma yliopistonsa, niin asia on nyt kuitenkin toisin, ja sen vuoksi jatkuvaa kehitystä tarvitaan.
Itse haluaisin ”leikkiä” monien muidenkin TYYn jäsenten kanssa, mutta sanopa rehellisesti, että onko mäellä oltu vastaanottavaisia? Ei. Joidenkin edariehdokkaiden vaalimainontakin kertoo paljon siitä, että kauppislaisia ei vain haluta mukaan. Ei ole hyvä tämä. Olisi mukavaa, jos mainitsisit yhdenkin asian, jossa muut ovat halunneet leikkiä meidän kanssamme. Asia on täysin toisin päin. Mitä olen seurannut yo-kuntatoimintaa, niin TuKY:n edaattorit ovat olleet todella aktiivisesti mukana edustajistossa, ja antaneet kehitysehdotuksia. Halua yhdessä tekemiselle siis löytyy!?