Turun kauppakorkeakoulussa on keskusteltu kevään aikana KTK-tutkinnon rakenteellisesta kehittämisestä tulevana syksynä useastakin eri syystä. Tässä selitetään hieman syitä tälle prosessille, itse prosessin kulkua ja meidän opiskelijoiden tärkeää roolia ja vaikutusmahdollisuuksia tähän. Prosessi on vasta aluillaan, ja jokainen voi vielä antaa ideansa ja panoksensa uudistuksen toteuttamiselle, joten lue tarkkaan seuraava teksti!
SYITÄ UUDISTAMISELLE:
- Kauppakorkeakoulumme tulee tähtäämään ensi vuonna kansainvälisiin laatuakkreditointeihin, jonka arvioinneissa nykyinen pääainepohjainen rakenne ei ole ainakaan vahvuus, sillä kansainvälinen suuntaus maailman kauppakorkeakouluissa on ohjelma- ja laajapohjaistuminen yleiskandidaatin tutkintoihin.
- Opetustarjonnan järjestämisessä on muutamia ongelmia nykymallissa, joka aiheuttaa käytännön haasteita kurssitarjonnan toteuttamiseen sekä tarjoamiseen koherenttina. Lisätietoja lopun liitteestä luonnossuunnitelmaksi uudistamisesta.
- Pää- ja sivuainekombon tekeminen nykyjärjestelmässä ei ole aina tarkoituksenmukaista, koska symmetriavaatimus estää muutamia loogisia komboja, ja toisaalta tiettyyn aiheeseen ei pääse syventymään tarpeeksi syvälle ja vastasuunnasta erikoistuminen vielä laajapohjaisemmalla tutkinnolla ei ole kahden aineen yhdistelmällä mahdollista.
- Poikkiaineellisten ja -tieteellisten avausten tekeminen temaattisissa opintokokonaisuuksissa ei ole nykymallilla ainakaan tehty helpoksi (esim. asioiden lähestyminen temaattisesti vaikka globalisaation, vastuullisen liiketoiminnan tai kestävän kehityksen kannalta ei ole mahdollista tai liiemmin helppoa useamman oppiaineen pohjalta).
Tässä on siis muutamia syitä uudistuksen lähtökohdille. Näistä voidaan toki olla eri mieltä joiltain osin, mutta selkeää on, että uudistusta lähdetään alustavasti suunnittelemaan.
Ratkaisuna mm. näihin ongelmiin esitetään käytännössä sitä, että nykyisestä 12 pää-/sivuaineen rakenteesta siirryttäisiin ohjelmapohjaiseen rakenteeseen, jossa olisi tarjolla n. 6 kandidaattiohjelmaa, joiden tarjonnat koostuisivat 2-5 nykyisen oppiaineen tarjonnasta, mutta niitä yhdisteltäisiin loogisesti, sekä luotaisiin uusia kokonaisuuksia, mitkä palvelisivat paremmin niin kysyntää kuin tarjontaakin koulun sisällä, mutta myös työmarkkinoilla. Tämä EI tarkoita sitä, että oppiaineiden määrä supistettaisiin 12 –> 6 automaattisesti, vaan aineet alkaisivat tuottamaan sisältöä yhteisiin ohjelmiin. Mikään suuntautuminen ei ole poistumassa, sillä se on edelleen meidän kauppakorkeakoulun valtti suomalaisella korkeakoulutuskentällä.
Tarkemman aikataulun näette uudistuksen toteuttamiselle lopussa olevan liitteen taustapaperista, mutta karkeasti ottaen prosessi menee näin:
- 14.6. kauppakorkeakoulun johtokunta päättää suunnittelun virallisesta aloittamisesta
- syksyllä tehdään alustavat suunnitelmat ja luonnostelmat mahdollisiksi uusiksi ohjelmiksi
- joulukuussa johtokunta päättää, että perustetaanko ohjelmat vai mennäänkö vanhalla rakenteella. Akkreditointien takia voi jo oikeastaan olettaa olevan hyvin todennäköistä, että uuteen malliin tullaan siirtymään.
Siksipä meidän onkin tärkeää olla aktiivisia nyt prosessin suhteen, jotta erilaiset ajatukset ja uudet avaukset voidaan hyödyntää nyt tutkinnon uudistamisessa.
Turun KY toivookin ideoita, ajatuksia ja keskustelua tästä nyt, joko kommentteihin alle, sähköpostiin kopo@tuky.fi tai anonyymisti Webropol-kyselyyn tässä viimeistään su 9.6. klo 23:59! Kaikki ajatukset niin uudesta tutkintorakenteen suunnitelmasta, prosessista tai huomioista opiskelijoiden toimintaan mukana olemisessa ovat tervetulleita.
Kuulostaa paljon järkevämmältä kuin nykyinen rakenne.
eli olisiko maisterivaiheessa pääainetta? ja mitkä ohjelmien nimet sitten olisi? suomessa työnhaussa se kun yleensä menee niin että kysytään pää-ja sivuainetta niin siihen kohtaan sä sitten kirjotat jonkun ohjelman nimen vai 😀
varsinkin ekoissa työpaikoissa pääaine voi ratkaista saako paikan, miten kun muissa suomen yliopistoissa on pääaineet ja meillä olisi jotkut ohjelmat, siinä voi tulla vähän selittelemistä rekrytoijalle sun osaamisesta
Maisterivaiheeseen ei vielä kosketa, kuten taustapaperin viimeinen sivu sanoo: ”Mikäli kanditutkinnon uudistukseen lähdetään ja uudistus onnistuu, on luontevaa jatkaa maisterivaiheen sisäänoton ja maisteritutkinnon uudistamiseen vuosikymmenen loppupuolella.” Edelleen olisi itse maisterissa syvennyttävä johonkin alaan, joka on maisterin pointtikin. Näkisin, että tämä uudistus on jälleen yksi askel kohti aidommin kaksiportaista Bolognan prosessin mukaista yliopistotutkintoa, jossa kandi on laajempi ja yleissivistävämpi.
Ohjelmien nimistä voi heittää tässä vaiheessa vasta valistuneita heittoja. Mutta ohjelmapohjaisuuteen siirtyminen on nähtävästi suuntaus niin Suomessa (mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa), kuin kansainvälisestikin. Ja oli ohjelmapohjaisuus läsnä TuKKK:ssa vuosikymmen tai pari sitten ennen nykyistä pääainerakennetta. Löytyi mm. henkilöstöhallinnon ohjelma, joka koostui nykyisten johtamisen, yritysjuridiikan ja taloussosiologian opinnoista.
Ja toisaalta, voisi sitä ajatella laajempipohjaisuuden olevan sitä paitsi parempikin nykypäivän muuttuvilla työmarkkinoilla, joilla useissa työtehtävissä edellytetään tietyn kokonaisuuden hahmottamista useista eri lähestymiskulmista. Kyse on lähinnä vertikaalisesta ja horisontaalisesta professiosta, ja näiden erosta; joissain työtehtävissä vaaditaan ensimmäistä osaamista ja toisissa taas sitä jälkimmäistä.
Jarkko
Juttuun päivitetty viimeisin versio luonnoksesta, eli koulutuksen kehittämistoimikuntaan 4.6. käsittelyyn tuleva versio.
Jarkko