Minulla tulee juuri toinen vuoteni jaostossa täyteen, ensin toimin Ulkkiksen varapuheenjohtajana, ja tämän jälkimmäisen vuoden sen puheenjohtajana. Nyt kun vuotta viimeistellään ja valtikalle etsitään seuraavia urheita pitelijöitä, on syytä varmasti minunkin katsoa hieman taakseni ja kysyä, mitä nämä kaksi vuotta ovat jättäneet itselleni käteen. Miksi oikeastaan valvoa ne yöt, jättää välistä ne luennot ja tehdä kaikki se työ, kun palkaksi on antaa jokuset ilmaiset bileet ja muutama taskulämmin kalja? Tarkoitukseni on vastata teille, jotka harkitsette jaostoon hakemista, ainakin siihen, onko järjestötoiminta uranne kannalta mitenkään järkevä tapa käyttää opiskeluaikaanne.
Suurin osa hienoimmista asioista mitä elämäni oikeastaan nyt sisältää, ovat tulleet minulle suurelta osin TuKY-aktiivisuuden kautta. Turun KY:n tapahtumien valokuvaamisen kautta minua on suositeltu kuvaamaan muutamiin paikkoihin ja sivutoiminen valokuvausyritykseni pyöriikin nykyään jo aika mukavasti, suurimpina asiakkainaan ravintolapäälliköt, jotka tunnen Ulkkiksen kautta. Olen päässyt parin vuoden aikana työskentelemään satojen erilaisten ihmisten kanssa, ja tutustunut sekä moniin parhaista kavereistani, että moniin niistä varmasti tärkeimmistä linkeistä tulevaisuuden työkuvioihin. Kokemus tuhansien ihmisten tapahtumissa päävastuun kantamisestakaan ei varmaan CV:täni pilaa.
En voi kuin pintaraapaista sitä, miten arvokkaita oppeja tämä kaksivuotinen on antanut minulle esimerkiksi johtamisesta, markkinoinnista ja yhteistyöstä. Puhumattakaan siitä, miten tärkeitä henkilökohtaisia kokemuksia loppujen lopuksi ovat jopa ne aamuiset siivousurakat, riemun ja kauhun hetket niiden ihmisten kanssa, jotka ovat jakaneet kanssani saman matkan, tai osan siitä. Harva asia vetää samalla tavoin magneetin lailla puoleensa hyviä tyyppejä, kuin vapaaehtoisesti, ilmaiseksi tehtävä, yhteistä päämäärää kohti vievä työ.
Monet tuntuvat pohtivan ainakin jasotoon sitoutumisen vaikutusta koulunkäyntiin ja yleensä ehtimiseen. Jääkö sinulla sitten jaostopestin lisäksi aikaa mihinkään muuhun? -Kyllä jää. Ehditkö yhtään opiskella? -Ehdit. Liikkua? -Jep. Miten rankkaa vaikkapa Ulkkiksen hallituksessa toimiminen on? – Tekemistä on. Jokainen ihan oikeasti tekee jaostohallituksessa oikeita asioita ja on oikeista asioista vastuussa, mutta tehtävät eivät ole ylitsepäsemättömiä ja harvoin puuduttavia, tai edes turhauttavia.
Kysynkin, mikset hakisi jaostoon? Oli sinulla kiire työelämään tai ei, tarvitset varmasti kuitenkin käytännön kokemusta, ja luulenpa että mielellään ennen valmistumistasi. Ensimmäisenä vuonnani koulullamme kävi puhumassa mm. Stockmannin varatoimitusjohtajana, Finnairin ja SRV:n toimitusjohtajana toiminut Jukka Hienonen. Häneltä kysyttiin viimeiseksi, miten hänestä kannattaa tasapainotella koulun ja esimerkiksi järjestötoiminnan välillä, johon hän vastasi: “Täällä opetettavat asiat ovat tärkeitä, mutta minulta ei ole valmistumiseni jälkeen kysytty kertaakaan yhtäkään numeroa, enkä ole palkatessani kysynyt minäkään. Toisaalta jos olisin palkkaamassa jotakuta, jonka opiskeluaika näyttäisi siltä, ettei hän ole tehnyt oikein mitään, voi olla, että hitusen ihmettelisin.”
Miksi kannustan sinua harkitsemaan ainakin, ja erityisesti, jaostoon hakemista? – Toki jaosto oli oma tieni, enkä ole mitenkään jäävi tai objektiivinen. Jaostopestin hoitaminen kunnolla kuitenkin avaa organisaatiossamme hyvin ovia jatkaa toimintaa monenlaisissa, sekä pienemmissä, että isommissa tehtävissä. Tutustut valtavaaan määrään aktiivisia ihmisiä, opit ymmärtämään miten koko Turun KY ja muut opiskelijajärjestöt toimivat ja keräät samalla valtavan joukon tuttuja, joiden kanssa tulet aikanaan dominoimaan työelämässä. Jaostopesti ei vie myöskään kohtuuttomasti aikaa, eikä jaostopesteihin pääseminen useimmiten vaadi sen kummallisempia erityistaitoja, lähinnä asennetta. Jaostojen lisäksi hyviä vaihtoehtoja järjestötoimintaan mukaan pääsemiseen on monia muitakin!
Samuli Salo
Ulkoasiainvastaava
ulkkis@tuky.fi
Latest Comments