Äidin ohje ei ehkä ollut paras mahdollinen. Valtio on kaikessa vaihtelevassa viisaudessaan tehnyt opintolainasta kannattavan vaihtoehdon toimeentuloa varten, mutta tästä huolimatta monet eivät opintolainaa nosta tai nostavat sitä opiskeluidensa aikana vain vähän. Esimerkiksi vuonna 2010 vain 20,5% yliopisto-opiskelijoista oli nostanut opintolainaa. Miksi lainaa kannattaisi ottaa? Tarkastellaan opintolainan vaikutusta kuvitteellisen Kimmo Kylterin elämässä.
Kimmo oli juuri päässyt intistä ennen opiskeluiden alkua eikä hänellä ole merkittäviä säästöjä, joten hän eli täysin opintotuen varassa. Kimmo sai kuussa opintotukea noin 470 € ja tämän päälle hän päätti nostaa opintolainan kokonaisuudessaan, eli 300 €/kk kaikkina yhdeksänä lukuvuoden kuukautena. Opintolaina korotti hänen käytettävissä olevia tulojaan 63 %:lla (tai esim. 600€ tuloilla 50%).
Kimmo olisi voinut tietenkin käydä töissä – työssäkäynti on jokaisen henkilökohtainen valinta. Opintolainan voi nostaa, vaikka Kimmo ei elämiseen lainaa olisi tarvinnutkaan ja käyttää lainan parhaaksi katsomallaan tavalla. Hän olisi voinut vaikka laittaa sen kasvamaan korkoa johonkin sopivaan sijoituskohteeseen.
Kauppatieteiden maisteriksi Kimmo valmistui tavoiteajan puitteissa viidessä vuodessa. Kimmo nosti opintolainaa jokaisena opiskeluvuonnaan yhdeksän kuukauden ajan, ja vuosi hänen valmistumisensa jälkeen lainapääoma oli kokonaisuudessaan 14 076,37 € (1,8% korolla laskettu, käytäntöjen mukaisesti korosta 1% maksetaan vuosittain pois ja ylimenevä 0,8% pääomitetaan lainaan). Lainaahan ei tarvitse alkaa lyhentää heti valmistumisen jälkeen.
Kun valmistumisesta oli kulunut yli vuosi, oli opintolainan verovähennysoikeus on 2500€ ylittävästä osuudesta 30%, enintään 13500 eurosta. Tuloksena oli yhteensä 3300 euroa verovähennyksiä, jotka Kela ilmoitti Kimmon puolesta kätevästi verottajalle.
Miten laina vaikutti Kimmon elämään:
- Laina lisäsi Kimmon käytettävissä olevaa rahasummaa kuukausittain 300 €:lla
- Korot ja verovähennykset huomioiden Kimmo maksoi loppujen lopuksi takaisin 11 508,69 €. Inflaation mukana nousevat palkat pienentävät reaalivaikutusta.
- Lainan lyhennykset vähensivät käytettävissä olevia tuloja työelämässä viitenä vuotena ~245€/kk (verovähennyksiä ei huomioitu).
- Valmistuneen ekonomin mediaanipalkasta ~3560 € (arvio vuodelle 2016) tämä on 6,9% – vertaa tätä pientä kuukausittaista kulua opintolainan merkittävään vaikutukseen opiskeluaikana! Verovähennykset pienentävät taakkaa entisestään.
Mistä kaikki nämä luvut ovat peräisin? Katso tästä excel -tiedostosta tarkemmat tiedot.
Otto Sulin
Turun KY – Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry
Hallituksen varapuheenjohtaja
Kirjoittajalla on ollut henkilökohtainen missio opiskeluidensa aikana valaista kanssaopiskelijoita opintolainan mahdollisuuksista.
Kaikki Tj5-kurssille!
Välillä oikein hävettää kun oikein EKONOMI-opiskelija ei ole ole ottanut potentiaalisista tulolähteistä tarpeeksi selvää, vaan elää juuri tässä äidin opettamassa historiallisessa asenteessa: ”ei saa ottaa lainaa”.
Kuten kirjoituksessakin tuli selväksi, niin mielestäni jopa tärkein ominaisuus lainassa on se, että lainan osuus tämän hetkisessä elämässä on järjettömän suuri verrattuna siihen pieneen takaisinmaksun osuuteen sitten kun ollaan oikeissa töissä puvut päällä.
Mainiota, kiitos Otto!
Onko tuo 5 vuotta ehdoton valmistumisaika? Eli saako vähennysoikeuden jos menee vaikka 5,5 vuotta?
7 vuotta on kandi + maisterin tutkinnossa tavoiteaika ja sen sisällä valmistuva saa vähennysoikeuden. Intti sun muut toki lisäävät tuota aikaa.
Sitten kun ei oteta normaalia korkeampaa palkkaa vaan keskitytään suomalaisten keskiansioon ~2700€:n ja siitä kun vielä napataan verot pois ja katotaan mitä nettona jää käteen alkaa siinä jo lainan lyhentäminen ja esimerkiksi asuntoon säästäminen samaan aikaan olemaan hankalaa varsinkin yksin eläjälle. Vaikka opintolaina onkin Suomen halvinta lainaa niin ei se oikeuta vielä kaikille sitä. Tälläkin työttömyystilastoilla monet alat valmistuvat lähes poikkeuksetta kortistoon, niin kääntäkää hyvät ihmiset sitä kolikkoa kun luette nää jutut läpi.
Kannattaa Väpä hiukan enemmän pohtia ennen kuin syytät näkökulmattomuudesta.
Kolikon toisen puolen näkee todella helposti. Väpä varmasti myös ymmärtää, että teksti oli suunnattu yhdistyksemme jäsenille. Pohdin myös, että olisin esittänyt lisäksi yleisemmin opintolainan mahdollisuuksia, mutta halusin pitää tekstin mahdollisimman lyhyenä, jotta mahd. moni lukisi sen kokonaan.
Tässä siis yleisemmin asiasta:
Se, kuinka järkevää on käyttää laina kulutukseen, riippuu odotetusta tulotasosta ja työllistymisen todennäköisyyksistä lähivuosien aikana. Jos satut opiskelemaan alaa, jolle ylikoulutetaan porukkaa niin (älä hakeudu tälläiseen koulutukseen ensinnäkin) suosittelisin tekemään kaikki lainasitoutumukset erittäin suurella harkinnalla.
Opintolaina on helppoa rahaa ja joustoa elämään, riippumatta siitä mitä teet elämälläsi.
Oletetaan, että opiskelet jokikasvustohortonomian maisteritutkintoa ja työllistyminen alalla on pääosin McDonaldsin kassatyöntekijän assistentin tasoa (en tiedä mitä mäkin kassa tienaa), kun alan työpaikkoja on Suomessa tasan yksi (1).
Mitä voisit tehdä opintolainalla?
1) Pistää säästötilille (tai johonkin muuhun turvalliseen sijoituskohteeseen).
2) Antaa rahan maata siellä koko opiskeluajan ja takaisinmaksuajan.
3) Maksaa se takaisin pankin toivomassa aikataulussa.
Mitä jäi käteen?
->Korkotuotto
->Verovähennykset
->Mahtava puskuri taloudessa yllättäville menoille. Erityisesti soveltuu vähävaraisista perheistä tuleville, jos vanhemmat eivät tarpeen tullen kykene lainaamaan. Aika paljon pikavippejä halvempi korko.
->Voit ostaa esim. auton ja hyödyntää opintolainan matalaa korkoa (autolainan korko on korkeampi). Halpaa rahoitusta. Hyödynnä korkoerot.
Conclusion: riippuen odotuksistasi työllisyyden suhteen, soveltuva ratkaisu löytyy blogitekstissä esitetyn ja yllä esitetyn väliltä. Jokainen tehköön päätöksen itse.