UNIFI teetti suomalaisten yliopistojen asiantuntijaryhmillä rakenteellisen kehittämisen hankeraportit, joiden tavoitteena on pohtia suomalaisen yliopistolaitoksen kehittämistä. Maaliskuun lopulla julkaistut raportit ovat nyt käsittelyssä yliopistoissa.
Raportit koskevat luonnontieteiden, vieraiden kielten ja kulttuurien sekä lääke-, kauppa- ja yhteiskuntatieteiden aloja. Suomalaisyliopistojen rehtorit kokoontuvat toukokuussa keskustelemaan työryhmien raporteissa tekemistä ehdotuksista. Ennen tätä kokousta kukin yliopisto käsittelee raportteja.
Turun yliopistossa raporteista keskustellaan viidessä eri keskustelutilaisuudessa huhtikuun aikana. Tilaisuuksiin pyritään saamaan koolle ainakin rehtoraatti, tiedekunnan akateeminen sekä suunnittelun ja opintopalveluiden johto, laitosjohtajat sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat.
Kierroksen avasi kauppatieteiden keskustelu keskiviikkona 8.4. Keskustelua alustivat ja vetivät rehtori Kalervo Väänänen ja kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund, joka edusti Turun yliopistoa kauppatieteiden raportin laatineessa asiantuntijatyöryhmässä.
Granlund nosti tilaisuudessa esille asioita, jotka puhuttivat suomalaisia kauppatieteellisiä yliopistoyksiköitä eniten työryhmässä.
‒ Suomessa on yksitoista kauppatieteellistä yliopistoyksikköä, joilla on lisäksi viisi filiaalia. Yhteensä toimintaa on kuudellatoista eri paikkakunnalla. Työryhmän tehtävänä ei ollut ehdottaa vähennyksiä tai yhdistämisiä, mutta keskustelimme paljon siitä, miten esimerkiksi opetuksessa yhteistyötä voitaisiin lisätä esimerkiksi monimuoto-opetusta kehittämällä, Granlund sanoo.
Raportti käsittelee myös mahdollisuutta siirtyä niin sanottuun aitoon 3 + 2 -malliin kandidaatin- ja maisterintutkinnoissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että lähtökohtaisesti uusi opiskelija saisi opinto-oikeuden kandidaatintutkintoon ja maisterintutkintoon haettaisiin erikseen.
‒ Tämä pakottaisi yliopistot profiloimaan maisteriohjelmiaan ja kiinnittämään erityistä huomiota koulutuksen laatuun. Opiskelijakentässä tämä lisäisi kilvoittelua. Toimiva malli voisi esimerkiksi olla sellainen, jossa jokaiselle kandidaatille olisi varattu paikka omassa yliopistossaan maisterivaiheeseen, mutta parhaiten menestyneet opiskelijat olisivat etusijalla valitsemassa, missä ohjelmassa haluavat opintojaan jatkaa.
Granlund muistuttaa, että esille nousseet asiat ovat vasta avauksia keskustelulle.
‒ Raportti on hyvä katsaus siihen, missä kauppatieteissä mennään, ja antaa hyvää pohjaa rakenteellisenkin kehittämisen pohtimiselle.
Turun yliopistossa käydään vastaavat keskustelut huhtikuun aikana lääketieteen, yhteiskuntatieteiden, kielten ja luonnontieteiden osalta.
Taru Suhonen
Artikkeli on luettavissa myös Turun yliopiston Intranetissä.
Mikäli artikkeli herättää ajatuksia, kysymyksiä tai keskustelua, Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja Laura Vähäsaari ja koulutuspoliittinen vastaava Paula Peltomaa vastailevat mielellään. Turun KY pyrkii tuomaan opiskelijoiden ääntä ja näkökulmaa esiin sekä osallistua keskusteluun kauppatieteellisen alan rakenteellisesta kehittämisestä parhaalla mahdollisella tavalla.
Laura Vähäsaari
Hallituksen puheenjohtaja
Latest Comments