Tänään Iltalehti uutisoi tapauksesta, jossa hallinto-oikeus kumosi kauppakorkeakoulumme päätöksen, jossa AMK-opiskelijalta evättiin oikeus jatko-opiskelijaksi. AMK-opiskelijalle myönnettin oikeus, perusteena yliopistolain pykälät §36 ja §37. Tapaus oli ennakkotapaus ja samalla hieno ennakkotapaus duaalimallin perusteellisesta valuvirheestä. Kuten aiemmissa blogeissani, en väitä todellakaan olevani asiantuntija, mutta näen tilanteessa selviä epäkohtia.
Käsittääkseni duaalimallin tarkoitus on se, että saamme tuotettua työmarkkinoille kaupan alalle monipuolista osaamista. AMK-tutkintoa voitaisiin kuvailla käytännönläheisemmäksi ja sille on mielestäni erittäin soveltuva paikka työmarkkinoilla sellaisenaan. En ymmärrä mitä ministeriö on suuressa viisaudessaan ajatellut luodessaan kaksi rinnakkaista tutkintoa, jos niillä ei yliopistolaissa ole tälläisissä kohdissa määritelty selkeitä eroja. Mahdolliset eroavat rahoitusmallit korkeakouluissa sotkevat asiaa entisestään. Tutkintojen eroavan soveltuvuuden ja erikoistumisen hyödyt heitetään roskakoriin kertaheitolla, jos tälläinen trendi vahvistuu.
Miksi meillä olisi kaksi kilpailevaa tutkintoa? Työmarkkinoilla tämä johtaa jokaisessa mahdollisessa skenaariossa väärinymmärryksien kautta ongelmiin. Duaalimallista on mielipiteitä joka lähtöön, mutta esimerkiksi Akava on muistaakseni ilmaissut, että amk- ja yliopistotutkintojen erilaisuus on rikkaus ja tavoite samaan aikaan, mikä on mielestäni hyvin sanottu. Yliopiston fokus on enemmän tutkimuksessa, siinä missä amk soveltaa vahvemmin. Tämän vallitessa on mahdollisuus saavuttaa erikoistumisen tuomat hyödyt niin työmarkkinoilla kuin kansantaloudessa kokonaisuudessaan.
Mahdollisesti pahin uhkakuva tässä on kauppatieteellisen tutkimuksen arvostuksen lasku, mikäli jatko-opiskelijoiden valintakriteerit eivät selvästi ota huomioon kauppakorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetöiltä vaadittavaa korkeampaa akateemisuutta. Tämän huomioon ottaminen vähintäänkin haastavaa, myönnettäköön. Hieman off-topic kuriositeettina, tällä hetkellä jotkut ylemmän tutkinnon suorittaneista tradenomeista ilmoittavat olevansa ’’MBA’’, joka on aivan eri asia kuin heidän tutkintonsa. Tekevät tätä jotkin KTM:t myös, tsot tsot teille.
Otto Sulin
Hallituksen varapuheenjohtaja
P.S. Allekirjoittanut ei ole mitenkään amk-vastainen tms., jos sellaisen käsityksen satuit saamaan lukiessasi tekstiä. Liputan vain duaalimallin selkeyttämistä ja eroavuutta positiivisella tavalla, joka on nähdäkseni koko kansan etu.
Yliopisto saa päättää opiskelijoistaan. Ei enää. Hyvä asianaja ollut kaiketi oikeudessa.
Mutta mistä johtuu MBA-tittelin käyttö? Haluan jotain muita vastauksia, kuin oman arvon kasvattamisen.
Hieno nopea reaktio, Otto!
Olen kanssasi lähestulkoon kaikesta kirjoittamastasi samaa mieltä. Mieleen kuitenkin muistuu aiempi blogisi, jossa puolustit kauppatieteellisen (l. yliopistotasoisen) koulutuksen käytännönläheisyyttä ja jopa vastustit tieteellisyyttä ja akateemisuutta, jotka tässä puolestaan tekevät eron AMK-tutkintoihin. Provokatiivisuus onnistui hyvin 😉
Duaalimallia kieltämättä pitäisi selventää tai sitten purkaa se kokonaan.
Hei,
kiva blogi-kirjoitus, mutta himpun sekava mielestäni. Voisitteko panostaa tekstin rakenteeseen ja lauseiden viimeistelyyn, jotta lukijan on helpompi pysyä kärryillä kirjoittajan mielipiteistä.
Ystävällisin terveisin,
Pekka
Itse näen ongelman siinä vaiheessa, kun opiskelija saa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, mutta haluaa opiskella lisää ja syventää opintojansa. Ammattikorkeakoulujen puolella ei ole tohtoria vastaavaa, joten tämä on ainut vaihtoehto. Onko se opiskelijan vastuulla että hän aloitti opintonsa ammattikorkeakoulussa, ja 8 vuotta myöhemmin haluaa opiskella tohtoriksi? 8-9 vuotta on suurinpiirtein se aika mitä menee amk+yamk tutkintoon, johtuen 3 vuoden työnteko vaatimuksesta.
Ville: MBA-tittelin käyttö johtunee suurelta osin siitä, että englanniksi se kirjoitetaan Master of Business and Administration (MBA), kun taas suomeksi sitä ei saisi käyttää MBA:na vaan tradenomi (ylempi) -tittelinä. Tästä pitäisikin painottaa varsinkin jatko-opiskelijoita, jotka valmistuvat tradenomeiksi (ylempi). Toinen juttu mikä ihmetyttää, että jos maisterit käyttävät MBA-titteliä… Se taas on täysin virheellinen, koska kauppakorkea tarjoaa myös MBA-koulutusta ja he eivät taas saa käyttää titteliä Maisteri, koska eivät sitä ole.
Mitä tulee YAMK- ja Maisteri tutkintoihin, niin se on erittäin hyvä asia jopa kauppakorkeakoulun kannalta, että ylemmät tradenomit pääsevät lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa tekemään. Tosin kiintiöiden kannalta ei ehkä oikeudenmukaisin vaihtoehto. Annetaan tiedeyhteisön kritiikin torpata osaamattomat ja annetaan kunnia niille, jotka kykenevät tiedettä edistämään niin että yhteiskuntamme kehittyy. Ylemmässä AMK:ssa on yliopistoon vaan se ero, että ylemmät tradenomit eivät osaa vielä riittävän hyvällä tasolla tehdä tieteellistä tutkimusta (en tietysti voi tätä täysin yleistää). Tradenomien (ylempi) tulisi opiskella täydentäviä opintoja ja pääaineen syventävät opinnot, jotta tämä kriteeristö täyttyisi ja näin ollen olisi suurin piirtein yhtä laaja kuin maisterinopinnot. YAMK-on tiedemaailmalle hieman diipadaapa-tutkinto, ymmärrettävästäkin syystä, koska siellähän ei opiskella tieteen tekemistä vaan todellisten työelämän ongelmien ratkomista vahvasti teoriaan painottuen. Monitieteellisyydellä ja käytännön työelämän kokemuksella voi kuiotenkin löytyä huomattavasti enemmän näkökulmia tieteen tekemiseen ja tiedeyhteisölle tästä ei voi olla kuin hyötyä.
Nim. tradenomi(ylempi)- ja maisteri -tutkintoja samaan aikaan tekevä 😉
Kannattaa muistaa näissä tutkintonimikeasioissa esim. se että MBA ei ole Suomessa mikään virallinen tutkinto ja usein kun tämänlaisia tutkintoja tunnustetaan Suomen järjestelmän mukaisiksi ja verrataan tasoa niin päädytään kandidaatti-, ei maisteritasoon.
Eli siis vaikka opiskelisitte MBA:ksi Suomessa, tutkintonne ei ole virallisesti Suomen tutkintojärjestelmän mukainen. Onneksi tällä ei usein ole mitään merkitystä.
Hienoa keskustelua jälleen!
Rauli: heh, arvasin, että joku nostaa (oikein) edellisen mielipiteeni esille. Duaalimallissa mielestäni KTM-tradenomi jako on erityisen epäselvä. Kauppatieteet nähdäkseni ovat jo lähtökohdiltaankin soveltavampi ja käytännönläheisempi tieteenala. Uskon, että se palvelee sekä opiskelijoitaan että yhteiskuntaa sellaisenaan, menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin.
Tradenomitutkinnossa, as far as I know, on todella käytännönläheinen näkökulma eikä asioita käydä läpi teorioiden kautta – puhumattakaan tutkimuksen tekemisestä. Uskon, että työmarkkinoilla ja taloudessamme on tarve tälläisille korkeasti ja laadukkaasti koulutetuille käytännönosaajille, jotka täydentävät hienosti lokeron merkonomi-KTM välissä.
Tuo MBA on melkoisen ongelmallinen parillakin tavalla. Nimenomaan tuo Kristianin esille nostama pointti englannin kielisestä koko ilmaisusta tekee asiasta hankalan. Nostin tuon MBA:n esille blogissani, koska se liippasi läheltä aihetta ja on häirinnyt minua pitkään.
Tässä muutama AMK MBA:
http://www.tamk.fi/cms/tamk.nsf/pages/mba.html
http://www.kyamk.fi/Koulutus/AMK-tutkinnot/AMK,%20vieraskieliset/Ylemm%C3%A4t%20AMK-tutkinnot/International%20Business%20Management,%20MBA
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/koulutus/Ammatilliset_erikoistumisopinnot/MBA
http://www.seamk.fi/Suomeksi/Koulutus/Hakeminen/Englanninkielinen_ylempaan_AMK-tutkintoon_johtava_koulutus.iw3
Nämä tutkinnot eivät vastaa useiden kauppakorkeakoulujen tarjoamaa standarditavoin akkreditoitua MBA liikkeenjohdon koulutusohjelmaa. Tässä esim. Helsingin Hankenin MBA: http://mba.hanken.fi/fin/?gclid=CLSax4Sx4q4CFa9YmAodVnR7YA
Tämäkin kaipaisi selkeytystä…