Kuten jokainen on varmaan huomannut, TuKYn tarjontaan mahtuu kaikenlaisia teemaviikkoja ja -päiviä. On kulttuuria, hyvinvointia, kansainvälisyyttä ja vuosijuhlaviikkoa. Teemaviikoilla perinteisesti ständeillään, luennoidaan, urheillaan, sitsataan ja biletetään. Mutta eikös me tehdä tätä kaikkea jo viikoittain muutenkin?
Ymmärrän teoriassa halun niputtaa muuten irrallisia tapahtumia yhden ison teeman ympärille siinä toivossa, että tämä teema saisi sillä viikolla enemmän näkyvyyttä. Näkyvyyden lienee tarkoitus saada ihmiset ajattelemaan ja siten oppimaan uutta ja ehkä muuttamaan omia käytäntöjään. Hieno ajatus. Todellisuus on kuitenkin kaukana tästä. Viikot keskittyvät ilmaisen roinan jakoon, luentoihin, joihin ei mennä kun on pakollinen kielen tunti ja tapahtumiin, joiden suhde itse teemaan on aika pakotettu. Se miten teemaviikot näkyvät käytännössä aivan normaalille opiskelijalle on, että opiskelija saa ilmaisen kupin kahvia kouluun tullessaan, Mercalla puhutaan jostain luennosta, johon kukaan ei kuitenkaan lopulta mene ja illalla mennään sitsaamaan, niin kuin oltaisi menty ilman teemaviikkoakin. Mitäs tässä nyt on promottu? Ilmaista kahvia vissiin.
Käytännössähän nämä teemaviikot vaativat järjestäjiltä paljon, ja ovat pitkän ajan suunnittelun tulos. Puoli vuotta ennen otetaan jo yhteyttä mahdollisiin puhujiin ja yhteistyökumppaneihin. Viikon visuaalinen yhteneväisyys suunnitellaan tarkoin ja järjestäjätaho on fyysisesti ja henkisesti kiinni koko viikon ajan. Viikkoihin allokoidaan ajoittain suuriakin rahapanoksia. Eikö rahalle ja meidän osaaville jaostoillemme olisi parempiakin käyttötarkoituksia? Jotta blogi ei olisi pelkää mielensä pahoittamista, tarjoan alla kaksi ratkaisuvaihtoehtoa:
Ratkaisu 1: Yritetään vielä kerran!
Jos haluamme antaa teemaviikoille vielä mahdollisuuden, tulisi rakenteen olla erilainen. Toki teemaa ajava jaosto ottaisi päävastuun viikon koordinoinnista, mutta käytännössä tapahtumien ja muiden hauskuuksien toteutus jäisi toisille jaostoille ja toimijaryhmille, ja miksei vaikka joukkueille ja erillistoimijoillekin. Kokouksissa kuuluisi lauseita kuten: ’’Hei, teemaviikko X on tulossa, miten meidän porukka voisi tuoda teemaa X esille ja samalla järjestää jotain hauskaa jäsenistölle?’’ ja ’’Mitäs me keksitään tänä vuonna meidän teemaviikon X tapahtumaksi?’’. Kaikilla olisi oikea halu tuoda teemaa esille ja sitoutuminen teemaan olisi ihan eri tasoa. Mercalla puhuttaisiin enemmänkin, että mihin tämän päivän teemaviikko X:n tapahtumista kukin on menossa.
Ratkaisu 2: Vanhat tavat ulos ja uutta sisään!
Koska kehitys kehittyy, niin olisikohan teemaviikkojenkin aika vain yksinkertaisesti ohi? Vanhanaikainen ständeily, luennot ja muut paikkasidonnaiset promoamistekniikat korvattaisiin jollain ihan uudella. Mitä jos pidetään oikein kunnon kulttuuriappro? Tai tehdään vaihdon hakuprosessia kuvaava simulaatiopeli. Mitä jos ostetaan koululle foamrollereita tai promotaan aamupalan tärkeyttä koko Mercan täyttävällä tilataideteoksella. Kuten aiemmin mainittu, jaostomme ovat täynnä osaavaa porukkaa, joten unohdetaan muoteilla tehty piparkakkutalo ja tehdään vaikka piparista muumitalo! Ehdotan siis näkyvyyden hakemista enemmän iskuluontoisilla tapahtumilla.
Mielestäni molemmat ratkaisut olisivat ainakin erilaista. En osaa sanoa toimivatko ne käytännössä, mutta nykyisellään teemaviikot eivät voi jatkua. Itse otan ensimmäisen askeleen kohti tulevaisuutta ja korvaan toimintasuunnitelmasta kohdan ’’kansainvälisyysviikko’’ kohdalla ’’kv-pöhinän aiheuttaminen’’.
Minna Goyal
Kansainvälisten asioiden vastaava
international@tuky.fi
Latest Comments