Tavatessani kauppakorkeakoulun johtoa olen keskustellut mm. opiskelusta ja sen kulttuurista Turun kauppakorkeakoulussa. Eräässä palaverissa minulta kysyttiin melko suoraan: ”Tykkäävätkö KY:läiset vain bilettää, ja eikö heitä kiinnosta opiskelu?” Vastasin, että asia ei todellakaan ole näin.
Meillä kauppakorkeakoulussa oppiminen on siellä opiskeleville ihmisille hyvin kirjavaa, kuten on jo suuren pääainevalikoimamme laajuuskin. Jo perus- ja toisen asteen opintojen pohjalta tiedämme, että joku oppii parhaiten luennolla kuuntelemalla, joku tenttikirjasta lukemalla ja joku tekemällä case-harjoituksia tai keskustelemalla asioista yhdessä porukalla. Tärkeintä on se, että juuri sinulle tulee tunne siitä, että olet oppinut uusia asioita juuri sinua kiinnostavista aiheista ja siinä sivussa opit mm. kriittistä ajattelua, joita tiedeyliopistojen ja –korkeakoulujen kuuluukin opettaa. Opintojesi edistymistä myöskin pyritään mittaamaan mittarilla jota kutsutaan opintopisteeksi. Näitä noppalukuja lueskelemalla voit tietenkin myös todeta edenneesi opinnoissasi sekä todistaa KELAlle, että olet oikeutettu pitämään opintotukesi, mikäli olet saavuttanut vuodessa 45 op. Hienoa ja hyvä juttu sinulle! 
Viestinnässä kuitenkin tärkein asia tulee aina mutta-sanan jälkeen. Jotenka: mutta. Oletko kuitenkaan miettinyt, että mitä merkitystä opiskelullasi on laajemmin kauppakorkeakoulussa? Sillä nimittäin on aika paljonkin merkitystä meille kaikille. Ei ole sattumaa, että opintojen etenemistä mitataan opintopisteillä, ja ohjausta ja neuvonantoa pyritään koko ajan lisäämään ja miksi korostetaan, että tutoroinnilla on älyttömän suuri merkitys. On tärkeää, että juuri sinä opit koko ajan lisää opiskeluaikanasi täällä, ja osoitat sen keräämällä niitä paljon parjattuja noppia rekisteriin. Miksikö? Selitys on hyvinkin yksinkertainen, koskee kaikkia opiskelijoitamme ja on varmasti usean kauppatieteilijän näkökulmasta myös mielenkiintoinen, sillä siihen liittyy RAHA.
Usein kulunut fraasi kuuluu: ”Raha pyörittää maailmaa”, mutta niin se tekee myös meidän opetuksellemme. Nimittäin Suomen valtio ohjaa yliopistoja uudella rahoitusmallillaan, jossa yksi keskeinen kriteeri rahan antamiselle yliopistoille on se kuinka suuri osa opiskelijoista suorittaa vuodessa 55 op, ja kuinka suuri osa valmistuu kandidaatiksi ja kuinka suuri osa valmistuu maisteriksi tavoiteajoissa. Yhdessä nämä muodostavat jatkossa n. 35 % yliopistojen opetusmäärärahoista. Eikä siinä vielä kaikki, sillä samaa mallia sovelletaan paikallisesti myös Turun yliopiston sisällä: kauppakorkeakoulu saa juurikin samoilla perusteilla rahoitusta opetuksen ja kurssien järjestämiseen. Toisin sanoen, KELAn vaatima 45 op ei riitä!
Tämän hetken tilastojen mukaan, mikäli suoriutumista katsotaan absoluuttisesti kauppakorkeakoulun osalta, niin meidän opetusrahoitus voisi pudota jopa n. 16 % nykyisestä tasostaan. Ajatellaan kärjistäen: tämä voisi pudottaa tulevaisuudessa meidän hyvästä pääainevalikoimastamme pois jopa kaksi pääainetta, useilla kursseilla ei olisi välttämättä harkkaryhmiä eikä uusien kielten opiskelun aloitus olisi mahdollista enää. Helpotuksena kuitenkin tähän täytyy sanoa, että mallissa on 2 % vuotuinen rajoitin, joten hätä ei ole aivan tämän näköinen vielä. Jokainen kylteri voi kuitenkin laskea kuinka monta vuotta tuolla 2 % laskulla menee tuon kauhukuvan realisoitumiseen.
Jokainen tietää oman vastuun opintojensa etenemisestä, ja me ainakin omalla työllämme ja esimerkillä pyrimme tuomaan hyvän opiskeluyhteisön todelliseksi. Ja pitäähän se tunnustaa, että kyllä minäkin kylterinä osaan hauskanpidon jalon taidon, ja paljon siitä pidänkin, mutta kyllä sinne tenttiinkin silti osaan aina mennä ajoissa.
Opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa – sen voin allekirjoittaa. Mutta jokaisen meistä kannattaa jatkossakin pohtia, että miten juuri sinä pystyt omalta osaltasi edistämään omaa ja muiden sellaista hyvää kuntalaishenkeä, joka tukee oppimista ja opiskelukulttuuria.
Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
Ps. hyviä keinoja asioiden konkreettiseen edistämiseen ovat kohta avautuva kesätenttikysely sekä pullonkaulakurssien kartoitus – stay tuned for more info and meanwhile: use hashtag #55op!
Mielestäni myös itse koulu on osittain vastuussa opiskelijoiden valmistumisajan venymisestä. Tarkoituksenani on ollut joka periodin alussa suorittaa mahdollisimman monta kurssia, mutta harvaan niistä mahtuu tai kursseja ei järjestetä ollenkaan kyseisenä vuonna. Esimerkiksi kielikurssit todellakin ovat esteenä opiskeluvauhdille.
Eikö ketään muuta ketuta, että jos on useampi saman aineen kurssi, ovat tentit harmittavan usein. Kansiksessa ainakin on näin. Vaikeuttaa kurssien suorittamista.
…..siis ovat usein samana päivänä samaan aikaan
Kyllä taitavat koulun erilaiset pienet haasteet tenttien jne kanssa enemmän vaikuttaa kuin bileissä käyminen…
Yliopistossahan on nimenomaan kyse testeistä ei oppimisesta. Nykyiset opetusmetodit eivät edistä oppimista, eikä kukaan vahdi oletko oikeasti oppinut jotain. Tentistä voi päästä läpi oppimatta tai toisaalta ei pääse läpi vaikka osaisi kuinka hyvin.
Terveisinä voisi viedä päättäjille, että olisi erittäin opettavaista, jos joskus olisi tentin purkukerta, kuten muissa koulutusasteissa. 1 ja 5 ovat selkeitä viitteitä osaamisesta, mutta 3 ei kerro mikä puoli oli oikein ja mikä väärin.
Niin ja tutorointia voisi olla muulloinkin kuin pelkästään yliopistoon tullessa. Olo on välillä vähän kuin Kimillä olisi ilman varikkotyöntekijöitä kesken kisan.
Jarkko – otahan selvää ja raportoi tännekin että miten nuo eri kriteerit oikeastaan lasketaan? Esim. seuraavat seikat olisi hauskaa ja hyödyllistä tietää:
1. Lasketaanko vuoden keskiarvo tammikuusta-tammikuuhun rekisteriin tulleista opintopistemääristä takautuvasti (siis aina edellinen vuosi). Jos ei, niin mitenkäs ne lasketaan?
2. Miten opiskelijavaihto otetaan huomioon laskelmissa
3. Useimmat opiskelijat suorittavat valtaosan maisteriopinnoista ennen kandiksi valmistumista. Tästä johtuen kandiksi valmistutaan usein ”myöhässä”. Kuitenkin samanaikaisesti tämä mahdollistaa sen että maisteriksi voidaan valmistua ajoissa. Otetaanko tämä huomioon?
4. Miten ei-läsnäolevat otetaan huomioon laskelmissa (esim. armeijassa olevat).
Eikö uusilla opiskelijoilla tuo lähes samaan aikaan kandin ja maisterin opiskelu olet mahdotonta, kun tukikuukausissa on rajaus kandiin ja maisteriin? Tai jotain sellasta..?
En epäile, etteikö kauppakorkeakoulusta löytyisi ennemmin bileissä kuin luennoilla viihtyviä opiskelijoita, tai etteikö opiskelun ja työnteon kulttuurissa olisi parannettavaa. Toisaalta, rakkaassa opinahjossamme on vallalla paljon käytäntöjä jotka eivät ainakaan edesauta opinnoissa etenemistä. Muutamia iloisia esimerkkejä vuosien varrelta:
– Opinto-ohjausta ei ole ensimmäisen vuoden jälkeen tai sitten siitä ei tiedoteta tarpeeksi. Ohjauksen saaminen oman oppiaineen piiristä (kandia tai gradua lukuunottamatta) näyttää olevan arpapeliä – toinen saa ohjausta, toinen ei.
– Pari päivää ennen kurssin A alkua saat sähköpostin, ettet mahtunut kurssille. Kurssi-ilmoittautuminen on tietysti jo sulkeutunut, ettet vahingossakaan pääse ottamaan mitään korvaavaa tilalle.
– Kurssi B lopetetaan, yhdistetään toiseen kurssiin, siirretään maisteriopinnoista kandiopintoihin tai sitä ”tullaan muuttamaan” mutta kukaan ei osaa kertoa että miten. Puhumattakaan siitä, pitäisikö kurssi suorittaa vanhassa muodossaan vai vasta myöhemmin.
– Tentit osuvat lähes poikkeuksetta päällekkäin ja samalle päivälle. Yleisiä tenttipäiviä on harvoin, eikä esim. mahdollisuutta sähköiseen tenttimiseen yliopiston tenttiakvaariossa hyödynnetä juuri ollenkaan.
– Kurssin C luentoajat ilmoitetaan nettiopsussa tai opetusaikataulussa hyvissä ajoin. Luennoitsija kuitenkin pistää aikataulun täysin uusiksi ja hautaa päivitetyn version moodlen uumeniin – ilmoittamatta asiasta kenellekään.
– Aktiivisuus ja läsnäolo palkitaan kurssin D kurssiarvostelussa. Maksimipisteiden ja hyvän arvosanan saaminen on mahdotonta, jos et joka kerta pääse paikalle. Pisteiden laskutapaa ei kerrota.
– Kurssin E luennoitsija ”keksii” lisää pakollisia suorituksia kurssin aikana. Viis opinto-oppaasta ja sen kurssikuvauksesta.
– Opintoihin ilmoittautuminen netti-opsussa on etenkin kielikurssien kohdalla nopeuskilpailu mikä ei juuri mittaa motivaatiota, esitietoja tai kurssille pääsyn tärkeyttä opiskelijan valmistumisen kannalta.
Tietyt oppimisen ja kurssien suorittamisen kannalta olennaiset seikat ovat tässä koulussa ihan hukassa.
Ensinnäkin kandiryhmistä: miten on mahdollista, että eri ohjaajien välillä kandiryhmien ohjauksen laatu on näin kirjava kuin se nyt on? Ymmärrän, että mitään suoranaisia pedagogisia standardimalleja ei tällaiseen ole, mutta kun joissakin ryhmissä ohjaajia kiinnostaa ja joissakin ei kiinnosta sitten yhtään, niin ei tämä arpapeli hirveästi nappaa ketään. Joskus kuulee frendeiltä legendaa ohjaajista, jotka oikeasti ohjasivat ja saattoivat jopa vastata maileihin. Omani ei ole vastannut.
Kandiryhmän vetäjä ei ole ainoa auktoriteetti tässä koulussa, jota ei nappaa vastata maileihin. Esimerkkejä riittää luennoitsijoistakin. Tajutonta skeidaa. Jos ei kiinnosta olla opiskelijoiden kanssa tekemisissä niin ei varmaan kannata luennoidakaan?
Ja vielä opetusmateriaalista, opetusajankohdista ja muusta. On nyt tätä Moodlea, intraa, mailia, random nettisivuja. Harmonisoinnista tietoakaan. Tiedonhaku sinänsä sivistävää, mutta tässä mielessä tämä informaation järjetön hajauttaminen on kyllä juuri nimenomaan sitä puhdasta järjetöntä.
Mielestäni pahin juttu on juuri nuo puutteelliset yleiset tenttipäivät. Usein myös saman aineen tentit on samana päivänä, ei hjuva. Ja miksei sitä tenttiakvaariota voida vieläkään hyödyntää??
Hyvää keskustelua ja asiallisia kysymyksiä! Näistä saa taas pontta asioiden edistämiseen. Vastauksia ja omia pohdintoja tässä vielä jo virinneisiin kommentteihin:
Kirjoitukseni tarkoituksena olikin pohtia ja nimenomaan herätellä ihmisiä ajattelemaan myös tätä opiskelijan puolta asioiden hoidosta. Kauppakorkeakoulu pyrkii omalta osaltaan kyllä edistämään asioiden hyvää laitaa, ja siinä Turun KY:n eri toimijat edunvalvonnallisissa tehtävissä ovat kyllä yhteistyössä mukana. Toimintaa ja kulttuuria pitää kehittää kuitenkin yhteistyössä ja osallistumalla aktiivisesti keskusteluun. Korostamme kyllä omassa toiminnassamme esiin tulleita ongelmia, mutta pelkkä ongelmien esittäminen ei ole ratkaisu, vaan meidän tulee yrittää olla myös ratkaisujen esittäjä. Liian usein kuulee kommentteja vain asioiden huonosta laidasta, ja liian usein jäädään vain valittamaan, että miksi asiat eivät ole paremmin. Huolia pitää tuoda toki ilmi, mutta rakentavuus ja kehittäminen yhdessä on yleensä parempi vaihtoehto. Halusin tuoda esille lähinnä sen, että myös meillä opiskelijoilla on oma vastuumme asioista, emmekä voi aina vain tyytyä valittamaan, että ”koska kun ei se kaupparkorkeakoulu tee asioita oikein”.
Kommenteissa esiin tulleita ongelmia voi oikeastaan jakaa osittain kahteen osaan: toiminnallisiin (= näihin on helpompi vaikuttaa) ja resurssipulaan (= näihin on vaikeampi vaikuttaa).
Toiminnallisiin ongelmiin pystytään vaikuttamaan prosesseja ja käytäntöjä muuttamalla, ja näitä ovat osittain esimerkiksi opetustapojen joustavoittaminen (tenttiakvaario, kurssien vaihtoehtoiset ja itsenäiset suorittamistavat ja muu joustavoittaminen, palautteenantamisen ja -purun kehittäminen sekä ohjaustapojen ja -kulttuurin kehittäminen). Näitä kaikkia asioita on pidetty koko ajan esillä tapaamisissa henkilökunnan kanssa, ja asioihin on tulossa koko ajan parannuksia – kyllä kauppakorkeakoulu tietää, että rahat alkavat vähentyä aika nopeasti, mikäli näihin ei tule muutosta. Me opiskelijoina pidämme näitäkin esillä koko ajan. Ongelmana siinä, että nämä eivät aiemmin ole kehittyneet voi olla syynä moniakin asioita, mutta useimmiten on kyse varmasti vain tottuneista tavoista tehdä asioita eikä ole ollut insentiivejä kehittää. Nyt ainakin valtio näkee asian siten, että maailman vanhimmalla motivaattorilla, rahalla, uuden rahoitusmallin myötä näitä on pakko kehittää – muuten katoavat työpaikat. Ja voin jo tähän todeta, että tenttiakvaariohanke on etenemässä ja ohjaukseen ja tutorointitapoihin on tulossa muutoksia nopeallakin aikataululla tänä vuonna. Nämä kun ovat helppoja tapoja joustavoittaa opintoja, niin nyt nämä helpot hedelmät kerätään nopeastikin.
Resurssipulan aiheuttamiin ongelmiin on vaikeampi vaikuttaa, sillä yksinkertaisesti ei ole välttämättä helppoa keinoa lisätä jotain toimintaa, koska ei ole rahaa ja sitä kautta henkilötyötunteja pistää paukkuja johonkin toimintaan. Näissä esimerkiksi kielten kurssien resurssit: niitä ei tule lisää helposti, jos ei varoja saada lisää. Ja varoja ei tule lisää niin kauan kuin emme pärjää rahoitusmallissa. Mutta jotain positiivista kuitenkin on, sillä esimerkiksi kansallisessa vertailussa meillä menee melko hyvin kaikist kauppatieteellisistä yksiköistä katsottaessa. Tämä ei tietenkään tarkoita, että meidän tulisi levätä laakereillamme, vaan tätäkin tasoa pyritään ylläpitämään.
Ja noista rekistereistä: en tarkalleen osaa kaikkiin noihin kysymyksiin vielä vastata, mutta palaan asiaan, kun olen selvittänyt loputkin.
Opiskelijavaihto lasketaan aivan normaalisti mukaan, ja tässä ollaan pohdittu paljon kauppakorkeakoulussa vaihtokohteiden kriittistä tarkastelua, sillä ongelmiin on törmätty kurssien todellisessa tarjonnassa kohdeyliopistossa, joka ei olekaan vastannut odotettua ja vastavuoroisesti meillä ei olekaan sitten hyväksiluettu siellä kasaan raavittuja opintoja. Tavoitteellisuutta ja mahdollisuuksia pitää parantaa.
Suomessa ollaan yhä enemmän menossa kohti Bolognan prosessin mukaista korkeakoulututkintomallia, jossa kandi ja maisteri ovat aidosti eri tutkintoja, ja tähän rahoitusmalli myös tarttuu. Siksi rahaa myönnetään valmistuneista kandeista erikseen, mutta käytännössä mielestäni tuossa on loppupeleissä merkitystä sillä, että kuinka paljon ylipäänsä absoluuttisesti valmistuu. Eli ei haittaa vaikka maisteriopintoja tekisikin ennen kandin ulosottamista. Toinen vaikuttava asia sitten on kuitenkin opintotukiuudistus, joka nykyään on kaksiportainen myöntämisperusteissaan: eli rahaa ei saa maisterivaiheen opintoihin, ennen kuin sinulla on esittää kandidaatin paperit. Tämä jo käytännössä pakottaa valmistumaan kandiksikin vähän aiemmin. Tässä sitten tullaan siihen, että kauppakorkeakoulu joutuu joustavoittamana joka tapauksessa opintojaan, jotta tämä olisi mahdollista. Monimutkainen prosessi ja osittain monia päällekkäisiä uudistuksia.
Ei-läsnäolevia opiskelijoita ei oteta huomioon laskuissa, joten armeijassa, siviilipalveluksessa tai vanhempainvapaalla voi olla edelleen vapaasti.
Pedagogisuudesta: Suomen yliopistoissa ollaan siirtymässä vähitellen yhä enemmän pedagogisuutta korostavaan linjaan, ja moni onkin ottanut rekrytointikriteereissään käyttöön pedagogiset opinnot tai edellyttää niiden suorittamista jonkin ajan kuluessa töihin tultuaan. Asia on meillä vielä keskustelussa, mutta tämänkaltaiseen linjaan ollaan mitä luultavimmin menossa täälläkin. Jatkossa siis tähänkin tullaan panostamaan enemmän.
Opintomateriaalien jaosta Turun KY antoi viime syksynä kannanoton kauppakorkeakoululle ja tähän ollaan reagoitu. Olen tämän etenemistä kysellyt itse tapaamisissa, ja tämä valitettavasti tuntuu ottavan vielä vähän omaa aikaansa, mutta lukuvuoden vaihtuessa syksyllä pitäisi olla jo asiat jälleen paremmalla tolalla. Turun yliopisto on osoittamassa tietohallinnon kehittämiseen muutenkin tänä vuonna enemmän rerursseja, joten tälläkin rintamalla on lupaavaa etenemistä.
Toivottavasti tämä pystyi vastaamaan joihinkin esitettyihin kysymyksiin. Esittäkää lisää kommentteja, niin vastailen parhaani mukaan tai nykäiskää Mercalla hihasta niin jutellaan!
Jarkko