Mihin ylioppilaskunnan tulee käyttää todella niukkoja resurssejaan? Tuleeko sen valvoa Turun yliopiston opiskelijan etua? Tuleeko sen ottaa kantaa Turun kaupungin kunnallisiin kysymyksiin? Mihin TYYn rahoja tulee käyttää? Mihin TYYn toimiston, telakoiltakin tuttuja, henkilötyövuosia olisi järkevintä käyttää?
TYYn toimintaa säätelevät lukemattomat asia- ja linjapaperit, kuten Suomen laki, poliittinen linjapaperi sekä erilaiset ohjesäännöt. Näistä luonnollisesti kaikkea muuta paitsi Suomen lakia, voi Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto muuttaa. Jotkin muutokset esim. ylioppilaskunnan sääntöjen muuttaminen vaatii yliopiston rehtorin hyväksynnän. Käytännössä voidaan kuitenkin sanoa, että edustajisto käyttää ylintä päätäntävaltaa linjapapereiden yms. muuttamisessa.
Viimeisten kuukausien aikana TYYn edustajistossa on esitetty osallistumista kansalaisaloitteeseen varusmiespalveluksen lakkauttamisen puolesta (Ohi on!-kampanja) ja tällä viikolla TYY osallistuu Voi Venäjä!-viikkoon, eli viikko Venäjän ihmisoikeuksien puolesta. Kukaan tuskin voi väittää, etteikö ainakin jälkimmäinen olisi tärkeä kysymys ja sen tukeminen aattellisesti ja moraalisesti oikein. Kysymyksiä kuitenkin herää siitä, että onko oikein käyttää 20 000 jäsenen jäsenmaksua tällaiseen toimintaan? Olisiko järkevämpää käyttää niitä alayhdistystoimijoiden kouluttamiseen, vaikuttamistoimiin Turun kaupungin päättäjien suuntaan tulevan raitiotien muuttamisesta ylioppilaskylän kautta kulkevaksi tai vaikkapa viikkoon Suomen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?
Toinen kysymys, joka on puhuttanut jo vuosia on TYYn harjoittama kehitysyhteistyö ja hyväntekeväisyys. Aina yhtä paljon puhuttava 0,7 on tälläkin vaalikaudella tärkeä kysymys. Onko oikein, että 0,7% jokaisen TYYn jäsenen jäsenmaksusta laitetaan kysymättä suoraan TYYn harjoittamaan kehitysyhteistyöhön? Tällä hetkellä kohteina tälle ovat (lähde):
Jatkuva kohde:
Zimbabwen Aids-orvot ry
Vaihtuva kohde vuonna 2013 (myös vuonna 2012):
Green Living Movement Suomi ry
Viljelijän markkinat – Tuottaville markkinoille pääsyn mahdollistaminen- hanke
Voidaan siis kysenalaistaa se, että voiko kysymättä laittaa toisen rahoja kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyöhön kun liittyy paljon kyseenalaisuutta. Onko se oikea tapa auttaa? Konkreettisin kysymys on kuitenkin se, mihin näitä rahoja tulisi käyttää, jos niitä kerran käytetään (lähes jokainen suomalainen ylioppilaskunta tekee jonkinlaista kehitysyhteistyötä). Olisiko oleellisempi jatkuva kohde turkulaiselle ylioppilaskunnalle esimerkiksi Auta Itämerta! –ohjelma tai suomalaisten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen? Muuttuvaksi kohteeksi taas olisi ehdolla mm: Uusi lastensairaala 2017.
Saastunut itämeri (Jarmo Juuti)
Toki täytyy muistaa etteivät nämä esimerkit ole kehitysyhteistyötä. Edustajisto voi kuitenkin myös päättää siitä käytetäänkö varoja kehitysyhteistyöhön vai suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.
Nämä kysymykset tulevat takuuvarmasti nousemaan esiin myös ensi edustajistokaudella. Ensi viikolla on edustajistovaalien ennakkoäänestysviikko ja varsinaiset äänestypäivät ovat 5.11. ja 6.11. TuKY-lista ajaa opiskelijalähtöistä ja heihin keskittyvää ylioppilaskuntaa.
Mikä on sinun mielipiteesi?
Rakkain TYY-terveisin,
Valistunut kuntalainen
Hei,
Hyvää keskustelua, hienoa että näistä jutuista puhutaan! Omasta näkökulmastani komentoisin ensin Venäjä-viikkoa (http://venajaviikko.wordpress.com/) siten, että tähän tapahtumaan joka toteuttaa TYYn linjoja esimerkiksi osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun yhdenvertaisuusasioista on käytetty TYYn sektorivaroista rahaa alle 20 euroa. Kysymys on toki myös muista resursseista, mutta kun TYY lähtee vaikuttamaan jonkin tällaisen kampanjan kautta, on niiden kautta yleensä saatu erittäin hyvä vastine käytetyille resursseille. Oman näkemykseni mukaan TYYn kannattaa toimia myös yhteiskunnallisena vaikuttajana ja viimekädessä edustajiston päättämien linjojensa puitteissa jäsenien ja alayhdistysten toiminnan mahdollistajana. Resurssien hyödyntämisen lisäksi lisäksi näen tässä mahdollisuuden tuottaa opiskelijoille asiantuntemusta ja kokemusta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja -vaikuttamisesta. Mainitussa Venäjä-viikossa on ollut mukana useampi alayhdistys, ja itse viikko on aktiivisen kuntalaisen vapaaehtoistyönään tekemä projekti.
Toisena asiana 0,7%-vaikuttamisen takana ovat YK:n vuosituhattavoitteet (https://www.unicef.fi/vuosituhattavoitteet) ja tarkoitus vaikuttaa omalla esimerkillä ja poliittisen vaikuttamisen kautta siten, että myös Suomi täyttäisi tavoitteen, jonka mukaan 0,7% osuus bkt:stä käytettäisiin kehitysyhteistyöhön. Nämä ovat aikamme kenties suurimpia globaaleja kysymyksiä, ja niistä linjaaminen ja keskustelu on mielestäni tärkeä osa myös ylioppilaskuntien toimintaa: ylioppilaskunnan tulee tuoda näitä ehkä suurista suurimpia kysymyksiä lähelle opiskelijaa sekä tarjota tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia. On myös totta, että näitä kysymyksiä on muitakin: Esimerkkinä voisi mainita esimerkiksi ilmastonmuutoksen, minkä osalta hyväksi toimintamuodoksi on nähty Polttava kysymys (http://www.polttavakysymys.fi/) kampanjaan osallistuminen.