Osana Suomen hallituksen koulutuksen sopeutussuunnitelmia, myös Turun yliopiston tulee sopeuttaa talouttaan. Rehtoristo on alusta asti sanonut, että sopeutusta ei tulla tekemään irtisanomisten kautta. Eikä sopeutusten myötä opetuksen tai tutkimuksen laatu saa vaarantua. Tämä tarkoittaa käytännössä hallinnon rakenteiden uudistamista ja uudelleenjärjestelyä.
Perjantaina 18.9. rehtoristo ja yliopiston hallitus esittelivät sopeutussuunnitelmansa Turun yliopiston toiminnan sopeuttamiseksi uuteen rahoitustilanteeseen. Suunnitelman kohdista kenties kriittisin kauppakorkeakoululaisten kannalta on selvitys kielten opetuksen keskittämisen mahdollisista hyödyistä. Käytännössä tämä tarkoittaa selvitystä siitä, siirrettäisiinkö kielten opetusta pois kauppakorkeakoululta yliopiston kielikeskukseen.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tätä vaihtoehtoa pohditaan. Näin on tehty ainakin yliopistojen yhdistymisen aikaan. Silloin selvitystyössä päädyttiin siihen, että kielten yksikkö on järkevää säilyttää kauppakorkeakoululla, jotta opiskelijoille voidaan taata laadukas ja työelämän kannalta välttämätön kielten opetus. Tällöin myös tehtiin asiasta kirjaus yliopistojen yhdistymissopimukseen, jonka mukaan kielten yksikön tulee säilyä kauppakorkeakoululla. Jostain syystä nyt yliopiston johto kokee, ettei tämä ole enää tarpeellista.
On vaikea ymmärtää minkälaisia hyötyjä mahdollinen keskittäminen toisi yliopistolle ja opiskelijoille. Kielten yksikkömme hallinnollisen henkilökunnan määrä on varsin minimaalinen, eikä näin siis aiheuta juurikaan kustannuksia. Mikäli rehtori aikoo pitää kiinni linjauksestaan, että opetuksen laatu ei kärsi, ei säästöjä voida saavuttaa opetushenkilökunnan vähentämisen kautta. Käytännössä keskittäminen tarkoittaisi, että kauppakorkeakoulun opetusresurssit siirrettäisiin kauemmas opiskelijoista, ja sen olisi vaikeampi erikoistua antamaan kauppakorkeakoululaisille räätälöityä liikeviestinnän opetusta. Kauppatieteissä on poikkeuksellisen paljon kieltenopetusta niin kandidaatin kuin maisterinkin tutkinnossa, siksi olisi tärkeää, että kielten opetus ja opettajat olisivat esteettömästi läsnä kauppakorkeakoululla.
Kansallisesti mitattuna Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijat suorittavat eniten kielten opintoja kauppatieteellisellä alalla. Tämä koetaan niin opiskelijoiden ja valmistuneiden kuin henkilökunnankin keskuudessa kriittiseksi tekijäksi opiskelijoiden työllistymistä ajatellen. Kauppatieteet alana on todella kansainvälinen ja myös työelämä vaatii kansainvälisiä valmiuksia suomalaisilta valmistuneilta. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että yksi niistä asioista, joka selvästi profiloi Turun kauppakorkeakoulua suomalaisella kauppatieteellisellä kentällä, säilyisi. Turun yliopistokin on toistuvasti vaatinut tiedekunnilta ja kauppakorkekaoululta profiloitumista omilla aloillaan, huomattava kielten opetus on nimenomaan juuri sitä.
On totta, että joissakin vähemmän opiskeltavien kielten ryhmissä, kuten ranskan ja saksan, C-tason ryhmissä on melko vähän opiskelijoita verrattuna niiden kapasiteettiin. Emme kuitenkaan ymmärrä miksi nämä kielet pitäisi siirtää pois kauppakorkeakoululta. Olisi varmasti paljon tehokkaampaa tarkastella uudestaan kurssien sisältöjä ja aktiivisemmin kehittää niitä kauppatieteiden lähtökohdista. Opiskelijat hyötyvät huomattavasti nimenomaan siitä, että heille on tarjolla myös haastavampia kursseja, jotka keskittyvät nimenomaan opiskelijoiden omaan alaan ja opettajat kykenevät erikoistumaan tiettyyn alaan, usean sijasta
Tehokkuuden lisäämiseksi kurssisisältöjä voidaan päivittää paremmin vastaamaan työelämän tarpeita ja tarpeen mukaan yhdistellä kursseja, jos niissä huomataan päällekkäisyyksiä. Yhteistyössä ainejärjestöjen ja laitoksen kanssa voidaan myös markkinoida peruskurssien jälkeisiä kielten kursseja aktiivisemmin opiskelijoille sekä tarkentaa kurssien osaamistavoitteita.
Kielten yksikön säilyttäminen kauppakorkeakoululla on äärimmäisen tärkeää myös siksi, että kielten opetus on vahvasti kontaktiopetusta. Kauppakorkeakoulun kielten yksikössä on ollut todella välitön keskusteluyhteys opettajien ja opiskelijoiden välillä ja kielten opettajat saavatkin toistuvasti parasta palautetta opiskelijoilta hyvästä opetuksesta, koulutuksen kehittämisestä ja vuoropuhelusta opiskelijoiden kanssa. Kielten yksikön potentiaalinen siirtäminen asettaisi haasteita myös poikkitieteellisille kursseille (esim. KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung) kauppakorkeakoulussa. Kielten yksikkö järjestää kursseja yhteistyössä muiden laitosten kanssa, yhdistäen näin kielen ja kulttuurin opetusta liiketoimintaosaamiseen. Kurssien lisäksi kauppakorkeakoululla on suosittuja opintokokonaisuuksia joihin sisältyy huomattava määrä kielten yksikön tarjoamaa opetusta, esimerkiksi Kansainvälisen liikeviestinnän -opintokokonaisuus, joka yhdistää kielten, markkinoinnin sekä kansainvälisen liiketoiminnan kursseja.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ja me allekirjoittaneet hallinnon opiskelijaedustajat emme näe, että keskittämisellä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä. Todennäköisimpänä lopputuloksena olisi kauppakorkeakoululaisten kielten opetuksen ja sitä kautta osaamisen selvä heikentyminen. On kuitenkin totta, että kielten opetusta tulee kehittää koko yliopistolla ja myös kauppakorkeakoululla, mutta se tulee tehdä laatu edellä ja alakohtaiset erikoispiirteet huomioiden.
Hallinnon opiskelijaedustajat:
Ann-Sofie Leimu – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Olli Tehikari – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Henna Lunkka – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Jussi Heikkonen – Yliopistokollegio
Paula Peltomaa – Turun kauppakorkeakoulun hallopedkoordinaattori
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n puolesta
puheenjohtaja Laura Vähäsaari
Surullista, että SAKlle ja demareille tyypillinen autismi on vallannut myös TuKyn hallinnon opiskelijaedustajat.
Saavutetuista eduista ei luovuta. Se on tärkeintä. Kunhan mikään ei muutu.
”Leikata on pakko kunhan multa ei viedä mitään.”
Nyt loppu tommonen nillittäminen. Te saatte jo ilmaisen koulutuksen, eikö se riitä? Onko nyt niin paha kävellä noita portaita ylös tonne YO-mäelle? Osalle tän kunnan aktiiveista se saattais tehdä vähän hyvää.. Hallituksen mielipide näistä kieliasioista ei muutenkaan ole mitenkään validi koko opiskelijakunnalle, sillä heidän tavoitteena muutenkin vaikuttaa olevan valmistua jossain yhdeksässä vuodessa. Meille muille, joita kiinnostaa täältä pois pääseminen enemmän kuin hallitusnatsat tällä asialla ei ole mitään väliä.
Ystävällisin terveisin
Rand Paul
Totta. Kielten opetuksen määrä on kriittinen tekijä Turun kauppiksesta valmistuvien työllistymisessä. Se nimittäin heikentää huomattavasti opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Kielten älyttömän suuri paino varsinkin kandivaiheessa heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia keskittää opintojaan pääaineensa piiriin, sekä viivästyttää useimman valmistumista. Ongelma ei ole siinä missä kieliä opetetaan, vaan siinä kuinka paljon niitä opiskellaan. Pakollisten kielten opintojen määrä puoleen ja jäljelle jäävät nettiin. Halpaa ja opiskelijaystävällistä. Lisäksi erittäin hyvä vaihtoehto opiskelujensa aikana työllistyville.
Tiedän, että koulun ”päättävissä elimissä” istuvia 5-7vsk:n opiskelijoita ei työllistyminen kiinnosta tai se ei ole ajankohtaista, mutta tällainen jääräpäisyys ja muutoksen vastustaminen on suorastaan röyhkeää. Olisi suorastaan idioottimaista etsiä säästökohteita esimerkiksi opiskelijoiden pääaineista, kun samaan aikaan laitoksemme pyörittää lukuisia työelämän kannalta lähes turhia kielten kursseja nykyisessä muodossaan.
Voiko joku tosissaan väittää, että kandivaiheen 2 rahoituksen kurssia ja 4 venäjän kurssia on ”kilpailuvaltti” rahoituksen alan harjoittelupaikkoja haettaessa?
Keskeisin ero kielten opiskelussa Turun kauppakorkeakoulussa vrt. muissa yliopistoissa opiskeluun on juuri liikeviestintä ja kielten opiskelu kauppatieteiden näkökulmasta.
”Käytännössä keskittäminen tarkoittaisi, että kauppakorkeakoulun opetusresurssit siirrettäisiin kauemmas opiskelijoista, ja sen olisi vaikeampi erikoistua antamaan kauppakorkeakoululaisille räätälöityä liikeviestinnän opetusta. ”–> Käytännössä keskittäminen tarkoittaisi kielten opiskelun sisällön muuttamista yleispätevämpään suuntaan, joka palvelee paremmin muiden alojen tarpeita.
Oma kokemukseni on, että (ainakin pidemmälle kieltenopiskelussa edenneiden kohdalla) ei ole yhdentekevää opiskeleeko fonetiikkaa ja kielitiedettä vai yritysviestintää kyseisellä kielellä. Kielten perusopintojen kohdalla tilanne on vähän eri, mutta ei liene järkevää keskittää vain osaa kieltenopinnoista.
Koska keskittäminen yliopistolle tarkoittaa väistämättä myös kielten opetuksen muuttamista yleispätevään suuntaan, vastustan ehdotusta. Vertailun vuoksi, jos jonkin muun aineen (vaikkapa laskentatoimen) kurssi asetettaisiin osaksi sekä humanistien että kauppatieteilijöiden opinto-ohjelmaa, sen sisältö tuskin pysyisi nykyisellään. Tilalle ehdottaisin kieltenopiskelusta saatavien opintopistemäärien kohtuullistamista siten, että esim. puolen vuoden läsnäolon vaativasta kurssista saatava opintopistemäärä oli vaikkapa 3 op sijaan 5-7 op: jo tällaiset pienet muutokset saattaisivat motivoida kieltenopiskeluun laajemmin.
Mielestäni kieliopintojen järjestäminen rakkaan opinahjomme seinien sisällä on lähtökohtaisesti asia, josta tulee pitää kiinni. Kuitenkin, tämä huomioonottaen, kieliopintojen siirto tulisi olla mielestäni lähes listan kärjessä, jos ja kun säästökohteista on pakko päättää.
Säästökohteita ajatellen listan aivan kärkeen asettaisin hyvin kyseenalaiseksi pakollisten kieliopintojen määrän. Kielten opiskelun tulee mielestäni pohjautua VAPAAEHTOISUUTEEN, eikä niin, että jos opiskelijalla ei ole aikasempaa pohjaa kielestä, hänen tulee istua 2 VUOTTA!! 80 prosentin läsnäolovelvollisuudella 1-2 kertaa viikossa kielten tunneilla. Lopputuloksena taso A2, josta ei ainakaan itselleni ole ollut mitään hyötyä (oma motivaatio toki suurena tekijänä asiassa). Kuinka voi olla niin, että opiskelija voi kruisailla läpi koko peruskoulun ja lukion tyytyväisenä englannin ja ruotsin kielen osaajana, mutta vasta korkeakoulussa (akateemisen vapauden ”tyyssija”) häneltä vaaditaan tälläistä uhrausta kielten opiskeluun.
Mielestäni esimerkisi 0-kurssien 6 opintopistettä tulisi rittää mainiosti tälläisille henkilöille, ja halutessaan opiskelija voi lähteä haastamaan itseään eteenpäin. Eihän ennen TKMY-kurssejakaan pakoteta mitään matikan alkeita opiskelijoille, joilla pohjana vaikka lyhyt matematiikka lukiosta. Kuitenkin jokaisella opiskelijalla on vapaaehtoinen mahdollisuus opiskella matematiikan hienouksia peruskurssien jälkeen vaikka kuinka pitkälle.
Poistamalla tämän pakollisten kieliopintojen ”valttikortti”-leiman (asetan tämän ainakin omassa mielessäni erittäin naurettavaksi kuntalaisläpäksi) ja siirryttäessä kohti vapaaehtoisuuteen pohjautuvia kieliopintoja, nykyiset resurssit voidaan paremmin kohdistaa niille, jotka kielitaitojaansa oikeasti haluavat/jaksavat parantaa. Omien kokemuksien perusteella ainakin ES1a ja b oppitunnit olisivat huomattavasti tyhjempiä, joten oikeasti motivoituneiden opiskelijoiden tarpeet voidaan paremmin tyydyttää laadukkaalla opetuksella ja laajemmalla kurssitarjonnalla, säilyttäen saman henkilöstömäärän tottakai.
TuKYn vertaaminen SAK:oon ja muihin jarruihin on ”hulvattoman” hauskaa, mutta jos hetkeksi malttaa vakavoitua, voisi myös tunnustaa sen, että (kieli)opetuksen laatu on meidän kaikkien asia. Ennen kaikkea niiden, joita työllistyminen kiinnostaa. On hyvin vaikea nähdä, että liikeviestinnän opetuksen laatu ei heikkenisi, jos opetus kielikeskukseen vietäisiin _säästöjen_ vuoksi. Kuten lausunnossa todetaan, kielten ja liikeviestinnän yksikön hallintohenkilökunnasta ei kummoisia säästöjä saada aikaan, joten opetuksen laadusta ollaan täysin perustellusti huolissaan.
Pakolliset kieliopinnot on oma keskustelunsa, joka kyllä pitäisi käydä, sillä nykyinen systeemi on kohtuuttoman jäykkä ja haittaa sekä kielistä pitäviä että niitä vältteleviä. Kuitenkin, jos kielten ja liikeviestinnän yksikkö siirretään kielikeskukseen, kaikki (todennäköisesti) kärsivät.
Minäkin vihaan kaikkea.
Yritän tässä omasta puolestani vastata kommentteihin toki turhat henkilökohtaisuuksiin ja hakkumisiin keskittyvät jätän enemmäkseen huomiotta.
Olen samaa mieltä siitä, että kielten opintoja kauppakorkeakoulussa voisi järkevöittää. Esimerkiksi 0-kursseista olisi hyvä saada kieliopintoja suoritettua valmistumisen nopeuttamiseksi. Samoin kielten opintojen määrää ja laatua tulee kehittää jatkuvasti, mutta sen tekeminen on huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa, jos kielten yksikkö on kauppakorkeakoululla sekä hallinnollisesti, että opetuksellisesti. Jos kielten yksikkö siirrettäisiin pois niin kauppakorkeakoulun (ja sen opiskelijoiden) oma autonomia vaikuttaa tarjoamiinsa (tai vaatimiinsa) kielten opintoihin olisi haastavampaa.
Mitä sitten tulee siihen, että Turun kauppakorkeakoulussa opiskellaan näin paljon kieliä. Se on ollut tietoinen valinta edeltäjiltämme tässä opinahjossa, että niihin panostetaan ja on haluttu pitää kiinni siitä, että Turun kauppakorkeakoulusta valmistuu kansainvälisiä ja kieliä osaavia ekonomeja. Tässä kohtaa osoittaisin myös sormella hiukan valveutuneen opiskelijan suuntaan. Miksi ei ole otettu selvää siitä minkälaiseen yliopistokoulutukseen on haettu ja selvitetty mitä siellä vaaditaan? Suomessa on myös kauppatieteellisiä yksiköitä, joissa ei näin paljon kielten opintoja vaadita.
Mitä sitten tulee tämän blogin sisältökommentteihin. Olen itse sitä mieltä, että kielten yksikön säilyttäminen on hyvä asia, jotta niihin opintoihin voidaan vaikuttaa myös riviopiskelijan toimesta. Se, että minkälaisia säästöjä saavutettaisiin keskittämisellä (viittaan ”Eturyhmäajattelijan” ja ”Rand” ja ”Rand Paulin” kommentteihin) on aika heikko argumentti tässä kohtaa, koska kauppakorkeakoulun kielten yksikön henkilökunta koostuu käytännössä kokonaan opetushenkilökunnasta, ei hallinnosta. Rehtoraatti on ilmaissut toistuvasti, ettei irtisanomisia tulla tekemään eli säästöjen saavuttaminen kielten yksikön keskittämisellä (ilman irtisanomisia) ei toisi säästöjä. En myöskään ymmärrä argumenttia siitä, että kauppakorkea vastustaisi omien etujensa poistamista. En ole ikinä, enkä tule ikinä ymmärtämään ajattelua, että suuressa organisaatiossa (niin kuin Turun yliopisto) heikennetään laatua, jossain yksikössä sen takia, että kaikille pitää saadaan yhtä ”huono” tilanne.
Ja mitä tulee valmistumisaikaan. Yleisesti Turun kauppakorkeakoulussa, suoritetaa eniten opintopisteitä vuodessa verrattuna muihin suomalaisiin kauppatieteellisiin yksiköihin, eli en usko valmistumisen kriittisesti viivästyvän kielten opintojemme takia.
//Kauppakorkeakoulun johtokunnan opiskelijaedustaja Olli Tehikari
P.S. Olen saanut kaikki opintoni suoritettua 5,5 vuodessa, ja en aio heilua täällä 9. vuoteen asti huvin vuoksi. Työnteko on minunkin mielestäni oikein mukavaa ja tavoiteltava asia.
Sanon vielä sen, että olisi hyvä erottaa kaksi keskustelua toisistaan tässä kommentoinnissa. Se, että ihmisten valmistuminen hidastuu kielten opintojen takia on täysin eri keskustelu kuin kielten yksikön säilyttäminen kauppakorkeakoululla vs. sen keskittäminen yliopistonmäelle.
En itse ole kyllä kovin paljon hyvää kuullut kielikeskuksen pakollisten kurssien tarjonnasta ja kyllä se virkamiesruotsi muillakin jää roikkumaan kuin kauppakorkeakoululaisilla.
Hyvää settiä Olli! Ei meitä liian vakavasti kannata ottaa 🙂
Tilanteet on harvassa jolloin tälläinen rivikuntalainen pääsee oikein suurelle yleisölle valittamaan kieliopintojen pakollisuudesta (jotka ei nyt tähän postaukseen liity mitenkään). Mutta on toki huomioitavaa että tämä ”VALTTIKORTTI”-ajattelu pakollisista kieliopinnoista on nostettu myös TuKy-listan edustajien toimesta argumentiksi tähän keskusteluun.
Missä foorumissa nämä kielten pakollisuudet sitten käydään? Onko tämä enemmän kauppakorkean ja Tuky:n Kopo-jäbän heiniä? Miten tässä asiassa voi kuntalaisraukka saada äänensä kuulumaan? Opettajille nillittäminen ei enää toimi, sen olen henk. koht. saanut kokea jo…
PS. En tosiaan 19-vuotiaana jaksanut sen kummemmin tutkia eri koulujen opintopistevaatimuksia liittyen kieliopintoihin, mutta eihän tässä voi muuta kuin itseään syyttää ja olettaa nämä vaatimukset lopullisesti kiveen hakatuiksi…
Hoidetaan ne espanjan opinnot loppuun sitten mañana mañana.
Adios hombres
Mielestäni pointti 0-kurssien sisällyttämisestä tutkintoon on mainio, ja opiskelijaedustajat ovat tästäkin käyneet keskusteluja koulun kanssa. Tähän mennessä on keskusteltu lähinnä hallinnon siirtymisestä mäelle. Mikäli hallinto siirtyisi, myös meidän mahdollisuutemme vaikuttaa juurikin tällaisiin asioihin kieltenopinnoissamme vaikeutuisi.
Työelämää odotellessa,
Samuli
Joo ehdottomasti tästä olisi hyvä käydä rakentavaa keskustelua porukalla ja yhdessä koittaa parantaa kielten opiskelua kauppakorkealla. Suurin pelko meillä hallopedeillä vaan tässä tosiaan on se, että pelottaa, että opintojen laatu kärsii ja silloin myös mitä todennäköisemmin myös niiden suorittaminen olisi entistä haastavampaa/epämiellyttävämpää.
Tästä pakollisuudesta ja noista tässäkin keskustelussa nostetuista ongelmakohdista siihen liittyen on aikuisten oikeasti myös käyty keskusteluja viime vuosina, mutta yliopistot ovat valitettavan hitaita muokkautumaan. Lisäksi tietysti, kun kerran on opinto-oikeuden saanut, lähtökohtaisesti sen vuoden vaatimukset pätevät valmistumiseen asti.
Hei! Hyvää keskustelua syntynyt kyllä ja siitä oon oikein tyytyväinen, että asia kiinnostaa! Ollin kommenttien kanssa oon samaa mieltä ja niihin en tässä sen enempää ota kantaa. Haluisin vastata kysymykseen koulutuksen kehittämisen vaikuttamisesta. Kaikenlaiset kommentit ja mielipiteet sekä kehitysehdotukset on hyvä lähettää meidän järjestön vuoden kopolle eli osoitteeseen kopo@tuky.fi, jolloin asia menee varmasti henkilölle, kuka asiaa voi tuoda koululla esille erilaisissa tilanteissa.
Kopon tehtävä on tässäkin viestiä koulun suuntaan opiskelijoita vaivaavista asioista ja saada näihin kysymyksiin selityksiä henkilökunnan ja hallinnon puolelta.
/TuKYn kopo ’15 Paula
Pakko on todella harvoin oikeus.
Todellista kansainvälisyyden edistämistä olisi oikeus lukea vaihto-opinnot sivuaineeksi. Tässä olemme huomattavasti Aalto-yliopistoa jäljessä.
Hei onka jollai iphonelaisella käyny nii et ku laittaa lataamaa ni tulee se töpselin kuva eli et akku olis jo täys? Yön aikana ladannu 2 yötä putkeen tommose 30%..?
Mitä vaihto-opintoihin tulee, niin syy siihen miksi meillä ei ole käytössä samanlaista järjestelmää kuin Aallon kauppakorkeakoululla ja Svenska Handelshögskolanilla, eli että vaihdosta saisi sivuaineen, on se, että meille on vuosien saatossa kertynyt todella paljon erilaisia vaihtokohteita. Vaatisi resursseja auditoida kaikki vaihtokohteet läpi ja varmistua siitä, että heidän vaihto-opiskelijoille tarjoamansa opinnot vastaavat haastavuudeltaan ja sisällöltään meidän omia opintojamme. En ota kantaa siihen onko tällaista tehty Helsingin suunnalla, koska en sitä tiedä.
Tämä on jälleen kerran ollut ikään kuin arvovalinta. Meiltä Turusta voi lähteä vaihtoon käytännössä mihin vain ympäri maailmaa, mutta sen valitettava tradeoff on tämä. Eikä turhia resursseja tässä taloustilanteessa ymmärrettävästi kauppakorkeakoululla ole. Itse kuitenkin aina preferoin tutkintoni laadun nopeuden edelle eli mieluummin varmistutaan laadusta ennen kuin annetaan suora sivuaine hyväksiluku.
Hei!
Minusta pitäisi ottaa huomioon että kauppakorkeakoulussa on vanhempia opiskelijoita. Itse en jaksa kävellä portaita opiskelemaan saksaan. Kielet tulisi pitää omassa talossamme.
Eikö meidän kauppatieteiden opiskelijoina pitäisi tietää, että kun säästöjä haetaan, keskittäminen on yleensä hyvä keino? Lisäksi on turhaa itsensä jalustalle nostamista väite siitä, että kielikeskuksen opetus olisi huonoa ja että liikeviestinnän opetuksen siirtäminen sinne olisi siirto jonnekin ”alas”. Yhtä yliopistoa tässä ollaan, vaikka sen ymmärtäminen vaikuttaa tapahtuvan kovin hitaasti. Olisi mielenkiintoista kuulla tästä mahdollisesta siirrosta opetushenkilökunnan omia mielipiteitä.
Väite siitä, että Turun yliopiston kielikeskus olisi jotenkin laadultaan huonompi kuin kauppakorkeakoulun kielten ja liikeviestinnän yksikkö, on kyllä melkoisten ennakkoluulojen ja tietämättömyyden tulosta. Kielikeskuksella voi opiskella monia kieliä, mitä kauppakorkeakoulussa ei voi. Esimerkiksi portugalia. Ja sisällöltään ne toimivat todella hyvin. Ja kovin moni ei taida tietää, että kauppakorkeakoulussakin saatavilla oleva japanin kieli on kielikeskuksen tuottama, eikä kauppiksen kielten yksikön. Opetus vain sattuu tapahtumaan kauppakorkeakoululla siinä. Tälläkin perusteella on hieman ennakkoluuloista väittää, että jatkossa opiskelijat joutuisivat kulkemaan kielikeskukselle kaiken opetuksen perässä, kun nykyiselläänkin kielikeskus pystyy järjestämään fyysisesti opetuksen muualla kuin kielikeskuksen tiloissa. Sitäpaitsi ei siinä olisi mitään järkeä muutenkaan siirtää kaikkea opetusta fyysisesti kielikeskuksen tiloihin, koska ei siellä rajattomasti tilaa ole muutenkaan. Kyllä ne opettajat kulkevat pitkin yliopistoa tarpeen tullen täälläkin, kun ne pystyvät Aallossakin kulkemaan Töölöstä Otaniemeen ja takaisin.
Es0b: koulun vaikein kurssi päästä läpi, puoli vuotta istumista 2 kertaa viikossa, pari kertaa luunappi Maillo-Pökötiltä otsaan, 0 opintopistettä kielinoppiin. Priceless, mutta ei valttikortti.
Ainoo millä tästä on saatavissa säästöjä, lyhyellä matikalla, on yhteiskurssit tiedekuntien kanssa, mikä tarkottaa joko suurempaa osallistujamäärää kurssilla (= opetuksen laadun heikkeneminen, kun on kyse kontaktiopetuksesta) + vaikeempaa osallistumista (= enemmän halukkaita, entistä vaikeempi päästä omaan tutkintoon pakollisille kursseille), tai pienempää kurssitarjontaa (= todellakin laadun heikkenemistä). Tällä ei ole mitään tekemistä nykyisen kielikeskuksen tarjonnan tai sen laadun kanssa (joka varmasti voi olla erinomainen). Jos kurssit ei nykysellään toimi tehokkaasti, niin alkeita voi varmaankin yhdistää nykymallillakin?
On se vaan kumma kun ei voida sovituista asioista pitää kiinni vaan pitää yrittää heikentää olemassaolevaa, tehokkaasti toimivaa opetusta. Siirron kustannukset kaikkine hallinnollisine ongelmineen tulisivat varmasti taas aika kalliiksi, ihan turhaan.
Saavutetut edut ja alan osaamisvaatimukset/profiloituminen on vähän eri asia. Ekonomeilta odotetaan kielitaitoa ja meitä arvostetaan sen vuoksi. On ihan omaan jalkaan ampumista ajaa kielten opetuksen vähentämistä kauppiksella. Jos sitä ei ole pakollisena opetussuunnitelmassa, ei tarjontaa ole riittävästi. Jos kielten opetus toimisi vapaaehtoisina lisäkursseina, ei resursseja niiden opettamiseen olisi. Sad but true. Keskittäminen lisäisi varmasti painetta laskea kurssien määrää ja vähentää niiden painotusta tutkinnossa. En näe tässä mitään hyvää.
En tarkoittanut missään kohtaa sitä, että opetuksen laatu heikkenisi mahdollisesti. Luotan täysin kielikeskuksen opettajien kykyyn opettaa, huoleni koskeekin nimenomaan nimim. Wanhuksen viittaamiin asioihin. Eli siihen, että kauppatieteelliselle alalle spesifi laadukas koulutus ei välttämättä olisi saatavilla yhtä hyvin kuin se nyt on.
Totta on myös se, että esimerkiksi Japanin, Kiinan ja Portugalin keiliä voi jo opiskella kauppakorkeakoululla kielikeskuksen tarjoamana. Ja ne toimivat hyvin.
En siis ymmärrä vieläkään sitä, miksi nykyisin täysin hyvin toimivaa ja tehokasta järjestelmää pitäisi muuttaa?
Jos olette tutustuneet Turun Yliopiston budjettiin ja ”henkilöstökertomukseen” – huomaatte, kuinka pelkästään yliopiston keskushallinto työllistää 20% enemmän ihmisiä kuin koko kauppakorkeakoulu ja kuinka opetus- ja tutkimus henkilökunta vastaavat enää alle 60% yliopiston koko henkilökunnasta.
Aivan typerää nillittämistä siis yrittää säästää 1 henkilötyövuosi kieltikeskukseen yhdistämällä, kun hallintoa tehostamalla saataisiin kymmeniä ihmisiä kilometritehtaalle.
Kaikki johtamisen kurssilla korvansa auki pitäneet tietävät, että hallinnolla on tapana paisua ja itseään lähellä olevien työntekijöiden karsiminen on vaikeaa. Pidetään siis kiinni kieltenlaitoksestamme ja pakotetaan hallinto tekemään vaikeat päätökset ja järkeistämään omaa organisaatiotaan.
v 2014 henkilöstökertomus: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/hallitus/kokousmateriaalit/Documents/4-2015/Liite%201_9.6.2015_henkil%C3%B6st%C3%B6kertomus_2014.pdf
Pitää vaatia yliopiston hallitukselta suunnitelmaa, jossa ainakin 50% vähennyksistä osuu ”Muu henkilökuntaan” ja keskushallintoon
Olli Tehikari ymmärräthän että tämä sisäpiiriläisten liikeviestinnänmanifesti ennen kaikkea vaarantaa tuon peräänkuuluttamasi kauppatieteelliselle alalle spesifin laadukkaan koulutuksen turun kauppakorkeakoulussa.
En taida ymmärtää? Selitätkö mitä tarkoitat nimim. ”Hetkinen”.
Omasta puolestani olen ainakin ihan vilpittömästi yrittänyt kaikessa opiskelijaedunvalvonnassani edistämään koulutuksen laadun parantamista kauppakorkeakoululla. Olen pahoillani, jos joku kokee, että olen saavuttanut täysin päinvastaista.
Sinänsä hauskaa, että täällä kyllä huudellaan nimimerkkien takaa, mutta esimerkiksi Mercatalksissa ei omalla nimellä argumentoida.
Kielikeskukselle pystyy ja saa mennä nytkin opiskelemaan, se on jopa kannattavaa, jotta pystyy saamaan laajaa ymmärrystä kielestä, mikäli haluaa panostaa.
Mielestäni on hienoa, että tutkintoomme kuuluu pakollisena kaksi englannin kielen ja liikeviestinnän kurssia ja ruotsia kolme. Plus muut kieliopinnot. Monet rekrytoijat katsovat kieliosaamisen hakijalla hyväksi tavaksi erottautua massasta. Verrataan kauppatieteellisiä yksiköitä valtakunnallisesti, Turussa tutkintoon kuuluu eniten kieliä. Tämä on yksi valttikortti siinä, kun istuu haastattelussa ja tutkintotodistuksessa lukee Turku esimerkiksi Helsingin sijaan. Se ei välttämättä liity siihen, millaista osaamista itse työssä tullaan tarvitsemaan, mutta auttaa Sinua saamaan työn, jonka voit muin avuin sitten hoitaa hyvin.
Oma pelkoni on siinä, että jos oma yksikkömme yhdistyisi kielikeskukseen hallinnollisesti, kymmenen vuoden tai jopa viiden kuluttua säästöjen kohteena olisi esimerkiksi se että miksi kauppislaisille järjestetään kolme ruotsin kurssia kun tiedekunnille yksi kurssi. En sano että näin välttämättä kävisi, mutta haluan välttää tällaiseen tilanteeseen joutumisen. Haluan nähdä että opiskelijaedustajamme (minä mukaanlukien) ajavat kaikkien opiskelijoiden etua opinahjossamme mahdollisimman hyvin ja useitten Turun KY:n jäsenten (minun mukaanlukien) mielipiteiden mukaisesti. Edunvalvontaan voi lähteä myös itse mukaan, mikäli haluaa, hakemalla esim EVAan tai hallopediksi. Suosittelen, tähän jää koukkuun!
/Paula
Ps. tutkinnon rakenteeseen (kieliopintojen määrään) liittyvät palautteet voi yhä laittaa kopo@tuky.fi ja lupaan viedä tietoa niistä eteenpäin ja keskustella EVAssa ja henkilökunnan kanssa.
Jälleen näitä yhdistymisen helmiä. ”Kiehtova” Turun yliopisto on siihen liittyvälle kuolonsuudelma luokkaa Yahoo! tai muu vapaavalintainen idealahtaaja.
Jos koko organisaation tasolla streamlainataan niin eiköhän todelliset säästökohteet löydy jostain ihan muualta kuin TSE:stä.
Ich stimme zu! -RL
Kielten opetuksen säilyttäminen kauppiksella menee hieman SAK juttujen piiriin, toisin kuin joku yritti tätä ylempänä dumailla. Elaboroidaan sitä ja vähän muutenkin laajan pakollisen kielten opiskelun älyttömyyttä.
1) Jos siihen tosiaan käytetään enemmän resursseja nyt kuin käytettäisiin Kielikeskuksen yhteydessä, eikö TuKY-listan pitäisi ajaa yleisesti enemmän kielten opetusta, mikäli se on se juttu jolla työllistytään?
2) Toisekseen, kielten opiskelu pakollisesti tällä tavalla on oikeesti ihan 90-lukua. Monet valmistuvista eivät tule tarvitsemaan kuin englantia, ja kieli voi opiskella 1) vapaaehtoisesti ja 2) valmistumisen jälkeen myös. On klassinen demariargumentti, että ”joo kansa on tyhmää kun me tiedetään paremmin niin laitetaas vähän sääntöjä ihmisille” – jotain mihin markkinataloutta ymmärtävän kauppatieteilijän ei pitäisi sortua.
Haluaako joku halloped ihmisistä kertoa,
a) miksi kauppiksen pitää pakottaa ihmisiä opiskelemaan juuri kahta kieltä?
b) miksi ylipäätään pakotetaan muuhun kuin englantiin, jota käytetään aidosti kaikkialla? Englannin kurssit kun eivät keskity niinkään kielen opetukseen vaan viestinnällisten tilanteiden (puhe, neuvottelu, akateeminen kirjoittaminen) hoitamiseen – tämä hyvä.
3) Ja viimeisenä & jatkeena edelliseen, mitä ihmettä teen kansainvälisissä tehtävissä tolla turistiespanjalla jota oon 2-3 arvosanoilla pakollisena vääntänyt? Ton verran voi opiskella itse himassa ja olenkin niin tehnyt muiden kielten osalta. Internet tarjoaa pedagogisesti huomattavasti parempaa opetusta juuri tolle turistitasolle. Muuallakin voi opiskella turistikieliä jos siltä tuntuu.
Kolmoseen tarkentaen, _liike_viestinnän opetusta on muidenkin kuin englannin osalta hyvä olla tarjolla joitakin kursseja halukkaille.
p.s. Joku ylempänä totes et turha leikkaus kielten opetus kun hallinnossa on enemmän leikattavaa. Sivulause pitää paikkansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että leikkauksia ei pitäisi tehdä jostain muualta myös. Kaikki turha pois.
Tosiaan tämä meidän kielten opiskelun määrä tutkinnossamme ei minun mielestäni liity tähän kielten yksikkö -keskusteluun. En usko, että tutkintomme muuttuisi mihinkään sillä, että kielten yksikön hallinto siirtyisi kielikeskukseen muuten kuin, että kielten tarjontaan olisi vaikeampi vaikuttaa.
Toki voin vastata omasta puolestani kysymyksiisi nimim. Eturyhmäajattelija:
a) Se on ollut arvovalinta, joka on tehty. Kuten olen aiemmissa kommenteissani maininnut, kielten opetusta ja opiskelua tulee kehittää ja se voi olla varmasti aina parempaa. Minä en henkilökohtaisesti sitä ole kyseenalaistanut, koska minun käymissäni keskusteluissa mercalla tai muualla, kielten opintoja on kehuttu ja niistä on pidetty. Myös valmistuneiden kanssa keskusteluja käyneenä, toistuvasti sanotaan sitä, että olisi pitänyt opiskella enemmän kieliä. Tämä on kuitenkin enemmänkin mielipidekysymys kuin ehdoton faktakeskustelu.
b) Luulen, että tämä meidän englannin lisäksi yhden kielen opiskelu perustaa siihen, että halutaan kannustaa ihmisiä sivistämän itseään ja tutustumaan toisiin kulttuureihin, koska halutaan valmistuvien olevan avoimia ja kansainvälisiä. Tämäkin on nähdäkseni mielipidekysymys enemmän kuin ehdoton faktakeskustelu.
Toiset tykkää muhkummasta.
Missä mun popparit…
Mut joko kolmistee 2kenttää tai 4-5 2-kenttää
Voi vittu
Siis kolmistee 1 kenttä tai nelistee tai viisistee 2 kenttää
Oi arvovalinnat, oi arvovalinnat
Nimi M. Erkki :lle vastaus. Kaikki kuntalaiset eivät välttämättä halua osallistua keskusteluun jatkuvasti, kun eivät ole kunta-aktiiveja. Kunta-aktiivit ovat tärkeitä, niitä ilman ei homma toimisi, mutta kaikkia se ei kiinnosta yhtä paljoa. Itse esimerkiksi suoritan tutkintoni mahdollisimman nopeasti, ja jatkan työelämään. Vaikka eihän kunta-aktiivisuuden välttämättä tarvitse opiskeluja hidastaakaan, kuten Tehikari toi esille. Mielestäni on hyvä, että voi anonyymistikin tuoda ajatuksiaan esille esimerkiksi tässä forumissa. Tehikarille ja Peltomaalle pisteet omalla nimellä vastaamisesta.
Moikka Toinen M. Erkki!
Kaikkia tarvitaan ja kukin tyylillään, näin on hyvä.
Kovin on vain harmillista, että huutelu on ivallista nimimerkkien takaa, sen sijaan että keskityttäisiin asiaan.
Liirum laarum