Aikaisemmin tällä viikolla Turun KY uutisoi Suomen hallituksen suunnitelmista lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja sitä seuranneesta ekonomiliiton lausunnosta. Hallitus esittää 3000 aloituspaikan lisäämistä seuraavan 5-6 vuoden aikana, ja nämä lisäykset koskisivat todennäköisesti myös kauppatieteellistä alaa. Ekonomiliitto ja Akava lausuivat välittömästi suunnitelmia vastaan korostaen lausunnoissaan muun muassa työllistymisnäkökulmaa ja työelämärelevanssia sekä osaamistason mahdollista putoamista. Myös Turun kauppakorkeakoulun johtaja Markus Granlund on kysyttäessä kertonut, että hänellä on samoja huolenaiheita, kuin SEFEllä ja Akavalla.
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja lausui aiheesta korostaen resurssien riittävyyttä suhteessa opetuksen laatuun. Opetusministeri Kiuru vastasi tällä viikolla eduskunnan kyselytunnilla esitettyihin kysymyksiin ja vakuutti, että lisäpaikat kohdistettaisiin aloille, joilla on kysyntää työvoimasta. Tällaiseksi nostettiin esimerkiksi sosiaaliala ja opettajankoulutus. Kuten Ekonomiliitton tuoreimmassa uutisessa huomautetaankin, ongelma on tällä hetkellä siinä, ettei tarkkaa esitystä mahdollisista lisäpaikoista ja niiden kohdistamisesta ole vielä esitetty ministerin toimesta. Nyt peräänkuulutetaankin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.
Meillä Turun KY:llä asia on nostattanut paljon keskustelua ja huolta niin resurssien riittävyyden kuin opetuksen laadunkin kannalta. Haluaisimmekin nyt korostaa meille tärkeimpiä asioita ja herättää keskustelua mahdollisesta muutoksesta, sillä sen merkitys voi toteutuessaan olla erittäin suuri koulumme, koulutuksemme ja työllistymisemme kannalta.
Viime aikoina on paljon puhuttu yliopistojen kansallisesta rahoitusmallista ja sen vaikutuksista yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitukseen. Uudet mittarit ovat asettaneet yliopistot haasteen eteen, kun keskiöön on noussut esimerkiksi suoritetut opintopisteet, valmistuneiden lukumäärä ja laadulliset mittarit. Useille yliopistoille tämä onkin tarkoittanut valtiontuen pienenemistä ja siten luonut paineita toiminnan tehostamiseen. Mikäli aloituspaikkojen määrää päätettäisiin kasvattaa, on selvää, että sen myötä myös rahoitusta olisi lisättävä, jotta opetuksen laatu pystyttäisiin säilyttämään samalla tasolla. Meillä Turun kauppakorkeakoulussa uhkakuvia saattaisivat pahimmassa tapauksesssa olla esimerkiksi kasvavat ryhmäkoot, kovempi kilpailu harjoitusryhmistä ja tilojen ahtaus.
Koko Suomen kannalta olennaista on myös koulutuksemme kilpailukyvyn säilyttäminen. Kauppatieteellinen ala on kansainvälisestikin erittäin kilpailtu ala, joten on ehdottoman tärkeää säilyttää suomalaisten kauppakorkeakoulujen kompetenssi maailmanlaajuisesti. Aloituspaikkojen lisäämisen aiheuttama resurssien suhteellinen väheneminen olisi välitön isku suomalaisen koulutuksen kansainvälistä kipailukykyä vastaan. Lisäksi hakijamäärien suuruus tai tutkinnon halpa hinta yhteiskunnalle eivät ole oikeita perusteita sisäänoton kasvattamiselle, etenkään kun työmarkkinoilla ei ole odotettavissa nopeasti kasvavaa tarvetta ekonomiosaamiselle.
Mielenkiintoinen vaihe on kuitenkin vielä edessä. Kun lausunnot alkavat konkretisoitua, tilannetta ei tarvitse enää tulkita pelkkien ympäripyöreiden puheiden perusteella. Vilkas ajatustenvaihto tuleekin varmasti jatkumaan kevään edetessä ja suunnitelmien tarkentuessa. Turun KY tulee seuraamaan kehittyvää tilannetta tiiviisti sekä keskusteluiden kautta tuomaan oman kantansa esille.
Ann-Sofie Leimu ja Sofi Laiho
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava
Latest Comments