Kansainvälistä korkeakoulua rakentamassa

Kansainvälistyminen on ollut suomalaisten korkeakoulujen kentällä agendassa jo useita vuosia, mutta mitä sen eteen on todella tehty? Englanninkieliset maisteriohjelmat ja viestinnän kehittäminen ovat toki hyvä alku, mutta suurimmassa osassa suomalaisista korkeakouluista kansainvälisyys ei näy arjessa millään tavalla.

Kansainvälistymisestä puhutaan nykyisin paljon, ja sen eteen kyllä tehdään isojakin rakenteellisia uudistuksia. Monesti suunnittelutyössä kuitenkin jäädään puheen tasolle. Kysymys kuuluu: onko kansainvälistyminen korkeakouluissa itseisarvo? Onko kansainvälisyys loppupeleissä itsessään merkittävää vai onko se pelkkä trendisana? Kansainvälistyminen korkeakouluissa mielestäni on itsessään tavoiteltava asia ainakin kahdesta syystä: 1) se rikastaa keskustelua ja tuo uusia näkemyksiä tutkimukseen ja opetukseen, ja 2) kansainvälisyys on nykyisin arkipäivää, ja siihen liittyvä osaaminen on edellytys tulevaisuuden menestykselle.

Yliopistojen rahoitusmallin uudistuksen myötä kansainvälisyydestä on tullut myös tärkeä peruste yliopistojen saamalle valtion rahoitukselle. 2013 vuoden alusta lähtien kansainvälisyyteen liittyvä osa on jopa 9 prosenttia yliopistojen valtiolta saamasta rahoituksesta (OKM 2013). Kansainvälisyys on näin ollen noussut entistä keskeisemmäksi osaksi yliopistojen strategiaa. Yliopistojen ulkoisen rahoituksen tiukentuessa voidaan kuitenkin ajautua väärille kehityksen teille. Näennäinen kansainvälistyminen lisärahoituksen perässä ei palvele ketään. Tällainen ajattelutapa voi johtaa esimerkiksi siihen, että palkataan epäpäteviä ulkomaisia professoreja ja luennoitsijoita. Panostus kansainvälisyyteen ei saa missään nimessä johtaa kompromisseihin opetuksen ja tutkimustyön laadussa.

Kansainvälistyminen on onneksemme nähty Turun kauppakorkeakoulussa laaja-alaisesti strategisena kulmakivenä. Tulevaisuudessa korkeakouluja mitataan entistä enemmän kansainvälisesti tunnustetuin mittaristoin. Akkreditoinnit kuten AACSB, AMBA ja EQUIS ovat yksi tapa, joilla korkeakouluja rankataan kansainvälisesti. Akkreditointien kautta Turun kauppakorkeakoulu voi nostaa profiiliaan ja houkuttelevuuttaan kansainvälisellä tasolla. Akkreditointien paras puoli on kuitenkin, että niiden arviointikriteerit toimivat tienviittoina korkeakoulujen tutkimuksen, hallinnon ja opetuksen strategiselle kehittämiselle. Akkreditoinneista on siis todellista käytännön hyötyä.

Akkreditoinnit ja muut kansainvälistymisen virstanpylväät vaativat kuitenkin suuria panostuksia korkeakoulun professoreilta, henkilökunnalta sekä opiskelijoilta.  Kansainvälistymistavoitteet johtanevat Turun kauppakorkeakoulussa mm. merkittäviin tutkintojen ja opintokokonaisuuksien rakenteellisiin uudistuksiin sekä opetussisältöjen muutoksiin. Voi hyvin olla, että vuoden 2016 pupuille ei puhuta enää erillisistä pääaineista vaan monitieteisistä opinto-ohjelmista. Vaihto-opiskelusta voi tulla pakollinen osa opintosuunnitelmaa. Joka tapauksessa on selvää, että Turun kauppakorkeakoulussa nähdään suuria muutoksia seuraavan viiden vuoden aikana. Kansainvälinen kilpailu korkeakoulujen välillä ei ainakaan hellitä tulevina vuosina, joten täytyy toivoa, että Turun kauppakorkeakoulu pysyy aallonharjalla, eikä putoa kyydistä.