Alkuun on pakko mainita, että oli hauska sattumus, että minua pyydettiin kirjoittamaan TSE Students Abroad-blogipostaussarjaan, koska olin mukana lanseeraamassa sitä vuonna 2014. Nyt aikaa on ehtinyt jo kulua ja on hienoa, että sarja jatkuu edelleen. Mutta se nostalgiasta.
Saavuin muutama viikko sitten Irlantiin, missä minun on tarkoitus opiskella kevät Dublin Institute of Technologyssa. Alun kulttuurishokki jäi varsin olemattomaksi ja nyt elämä on alkanut jo rullata Dublinin arkea!
Irlantiin lähtö oli omalla kohdalla valinta, jota ei tarvinnut pitkään pohtia. Alunperin tarkoituksenani oli suunnata vaihtoon jo lukuvuonna 2014-2015. Tuolloin kohteena olisi ollut Tel Aviv Israelissa, mutta kesän 2014 Gazan tapahtumat pistivät monen opiskelijan vaihtosuunnitelmat – myös minun. Vuotta myöhemmin aloin siis uudelleen selata vaihtokohteita ja tuolloin Irlannin pääkaupunki Dublin herätti huomion. Syynä tuohon lienee se, että asuin aiemmin pitkään Oulun seudulla, missä meillä on, hassua kyllä, pienimuotoinen irkkuvähemmistö. Miksi he ovat eksyneet juuri Ouluun lienee erittäin hyvä kysymys. Joka tapauksessa heitä löytyy pohjoisesta sen verran, että Oulussa on innostuttu järjestämään vuosittain kulttuuritapahtuma ”The Irish Festival of Oulu”. Tuon festivaalin kautta myös oma mielenkiinto Irlantia kohtaan aikoinaan heräsi ja oli ratkaisevassa roolissa vaihtokohdetta valitessa.
Nyt olen ehtinyt oleilla Irlannissa vasta vähän aikaa, mutta parin viikon kokemusten perusteella voin sanoa, että monet Irlantiin liittyvistä odotuksistani ovat jo nyt täyttyneet, kun taas jotkut asiat ovat suuresti yllättäneet. Odotin Irlannin olevan erittäin vihreä jo tähän aikaan vuodesta. Se piti paikkansa. Epäilin myös sään olevan varsin arvaamatonta, jopa Suomeen verrattuna, ja myös tuo piti erittäin paljon paikkansa. Ulos lähtiessä on hyvä varata mukaan niin lapaset kuin aurinkolasit. Paikalliset sanovat, että yhden vuorokauden aikana yleensä ehditään elää neljä vuodenaikaa. Pahimmat sateet menivät kuitenkin onneksi ohi jo joulukuussa (se oli kuulemma sateisin noin 20 vuoteen). Myös stereotypia siitä, että irlantilaiset rakastavat Guinnessia pitää erittäin paikkansa. Arki-iltoina riemu raikaa pubeissa jo kello neljästä eteenpäin. Livemusiikkia on puheissa usein maanantaista sunnuntaihin ja meininki on erittäin hyvä.
Lyhyessä ajassa moni asia on onnistunut myös yllättämään. Jos aloitetaan positiivisista asioista, niin irlantilaiset ovat vielä ystävällisempää porukkaa kuin ajattelin. En ole onnistunut vielä saamaan missään huonoa palvelua. Lisäksi ventovierasta uskalletaan lähestyä arkipäiväisen jutustelun merkeissä niin pubissa kuin bussipysäkillä, mikä tuntuu virkistävältä vaihtelulta Suomeen verrattuna.
Samalla on tullut huomattua myös muutamia harmittavia asioita. Erityisesti 80-luvulla korostuneet heroiiniongelmat elävät edelleen kaupungin kaduilla ja kodittomuus on suuri ongelma. Dublinissa on monia alueita, joille ei suositella eksymistä etenkään yöaikaan, koska seuraukset saattavat olla arvaamattomat. Myös asuntoa metsästäessä kannattaa tarkistaa alueen postinumero. Itse asun joen eteläisellä puolella hyvällä ”keskiluokan” asuttamalla alueella. Keskustaan on matkaa, mutta bussi- ja ratikkayhteydet ovat hyvät. Julkisesta liikenteestä lienee kuitenkin hyvä muistuttaa, että se on paitsi kallista niin myös ajoittain epäluotettavaa. Väliin meininki Dublinissa tuo elävästi mieleen Etelä-Italian. Huumoria kannattaa siis olla mukana matkassa ja irlantilaisten rennosta elämänasenteesta on hyvä ottaa mallia. ”Englantilaisesta tiukkapipoisuudesta” pyritään pidättäytymään.
Yliopistosta voin sanoa sen verran, että myös siellä selviytyminen vaatii alkuun joustavuutta. Paikalliset kurssiaikataulut pistävät niin vaihto-opiskelijat, paikalliset opiskelijat kuin opettajatkin sekaisin. Vaihto-opiskelijoilla on kuitenkin opintojen alussa kaksi viikkoa aikaa päättää mitkä kurssit he haluavat ottaa, mikä on hyvä asia. Useista kursseista pyörii samaan aikaan useampi versio, joiden ajankohta ja opettaja saattavat erota. Valinnanvaraa siis riittää. Varoituksena kuitenkin, että paikalliset opiskelijoille tarjottavat sähköiset palvelut, aina sähköpostista paikalliseen Moodleen saavat Nettiopsunkin näyttämään toimivalta järjestelmältä.
Yliopiston muut puutteet korvaa kuitenkin aktiivinen opiskelijatoiminta. Dublin Institute of Technologyn opiskelijoilla on ainakin 80 erilaisia kerhoa ja järjestöä, joiden toimintaan voi lähteä mukaan. Toimijaryhmää löytyy aina DIT Harry Potter Societysta DIT Baking Societyyn. Tämän lisäksi Erasmus-toiminta voi erittäin hyvin. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ekskursioille eri puolille Irlantia samoin kuin nauttia Dublinissa järjestettävistä pubikiertueista ja bileistä.
Aikaa Irlannissa on kulunut varsin vähän, minkä vuoksi maltan tuskin odottaa mitä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee tapahtumaan. Myös taloudellinen tilanne Irlannissa on parantunut viimeisen muutaman vuoden aikana ja työmahdollisuuksia on alkanut ilmestyä sen verran, että saatan jäädä tänne hieman pidemmäksikin aikaa…
Siinä kaikki tällä kertaa. Kuten paikalliset sanoisivat: Cheers!
Karoliina Rajala
Vuosikurssi 2012
Kansainvälinen liiketoiminta
Kuvia:
Latest Comments