Hektisten tenttiviikkojen jälkeen paluu luentojen pariin saattaa aiheuttaa motivaatiovaikeuksia sekä pupuille että kokeneemmillekin rusakoille. Arkisten rutiinien vastapainoksi Kulttis järjesti perinteisistä opiskelijariennoista varmasti erottuvan tavan viettää tiistai-päivänsä: excursion Suomen Kansallisoopperaan seuraamaan Giuseppe Verdin suuroopperaa Don Carlosta.

Kulttuurinnälkäinen joukkomme nousi linja-autoon puoli kahdelta ja otti suunnan kohti maamme pääkaupunkia. Matkan aikana tunnelmaan virittäydyttiin lähes gourmet-tasoisista matkaeväistä nauttimalla, joista erityisesti kotitekoiset mokkapalat keräsivät kiitosta. Saavuimmekin odottavin mielin määränpäähämme hiukan ennen neljältä alkavaa kulissikierrostamme.

Perille päästyämme saimme kokea noin 75-minuuttisen kierroksen Kansallisoopperan tiloissa. Vuonna 1993 valmistunut oopperatalo teki vaikutuksen massiivisuudellaan sekä arkkitehtuurisella monimuotoisuudellaan. Kierroksen aikana pääsimme tutustumaan oopperataloa pyörittävään koneistoon sekä saimme viiltävän syväluotauksen muun muassa lavasteverstaaseen, maskeeraajien toimipisteeseen sekä pääovien jälkeisen tuulikaapin toimintafunktioon. Yksittäisistä, enemmän tai vähemmän tärkeistä tiedonmurusista rakentuikin lopulta kattava kuva siitä, mitä kaikkea näyttämöllä nähtävän ja kuultavan taiteen taakse kätkeytyykään.

Kulttis goes2

Kulissikierroksen ja lyhyen tauon jälkeen pääsimmekin nauttimaan itse oopperasta. 1500-luvulle sijoittuva vapaudenkaipuusta, toivottamasta rakkaudesta sekä politiikan koukeroista kertova teos sävähdytti erityisesti visuaalisesti mahtavilla lavasteillaan sekä erinomaisesti tarinan yhteyteen sovitetuilla instrumentaaliosioillaan. Väliaikoineen lähes nelituntisen esityksen tempo oli maltillinen, mutta katsojien verkkokalvoille piirtyi väkisinkin pysyvä kuva vääräuskoisista kerettiläisistä, jotka paloivat ikuisessa kiirastulessa pääkallojuuristen puiden katveessa samalla, kun monikymmenpäisen munkkiveljeskunnan jäsenet hyräilivät hyväksyvästi vieressä. Tummasävyisen teoksen sykähdyttävimmät kohtaukset olivatkin vaikuttavia visuaalisten tehokeinojen, puhdasäänisten sopraanojen sekä syvien bassoaarioiden yhdistelmiä.

Eeppisiä mittakaavoja lähestyvän esityksen päätteeksi pyrimme prosessoimaan kaikkea kokemaamme sekä muodostamaan eheitä käsityksiä näkemästämme teoksesta. Suurimmalle osalle excuilijoista tämä olikin ensimmäinen varsinainen kosketus oopperamaailmaan ja juuri mahdollisuus kokea perinteikäs teos ensikädeltä sai useammankin matkaanlähtijän tuntemaan excursion onnistuneeksi. Paluumatkalla olleen huoltoaseman hampurilaisravintolan aukiolopolitiikka osoittautuikin matkalaisten kritiikin suurimmaksi kohteeksi.

Vihdoinkin toteutuneen oopperaexcursion päätteeksi palasimme kauppakorkeakoulun eteen puolilta öin. Haluaisin vielä kiittää sekä omasta että koko hallituksemme puolesta kaikkia mukana olleita mahtavasta reissusta. Kulttuurinnälkää pääsemme jälleen tyydyttämään Ouroboros-excursion sekä hiljalleen lähestyvän Kulttuuriviikon muodossa. Stay tuned!

Kulttis goes

Joakim Pihlajamaa
Sisäasiainvastaava
Kulttis ’14