Korkeakoulun avajaiset 1.9.2008
TuKY, hallituksen puheenjohtaja Anu Lahtinen
Arvoisa rehtori, hyvät kutsuvieraat, rakkaat kylterit
Jokainen lukuvuosi tuo mukanaan uudet haasteensa ja muutoksensa. Tänä lukuvuonna nuo haasteet ovat ehkä normaaliakin suurempia. Uusi yliopistolaki, yliopistojen yhdistyminen, uuden yliopiston toimintaan ja rakenteeseen vaikuttaminen sekä tietysti ylioppilaskuntien yhdistyminen ja kauppatieteilijöiden toimintaa jatkavan yhdistyksen perustaminen pitävät ainakin ylioppilaskunnan kiireisenä. Samalla nämä muutokset tekevät toiminnasta varsin motivoivaa, mielenkiintoista ja opettavaista. Ylioppilaskunta pitää yhtenä tämän kautensa tavoitteena sitä, että Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden asema ei heikkene tulevien muutoksien myötä. Laadukas opiskeluympäristö ja opiskelijapalvelut on turvattava myös yliopistojen yhdistyttyä.
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoilla ovat asiat monin paikoin varsin hyvällä tolalla. Kurssikirjoihin käytetään meidän kirjastossa rahaa eniten kaikista Suomen yliopistokirjastoista, noin 30-40 euroa per aloituspaikka. Opintotoimiston palvelut ovat helposti lähestyttäviä niin fyysisesti kuin henkisesti. Tietokoneita on riittävästi opiskelijoiden käytössä ja niiden toimivuus on varsin hyvä. Kielten opiskelu on tasokasta ja kursseille pääsee suhteellisen helposti. Valitettavasti monet näistä asioista toimivat selvästi heikommin kadun toisella puolella. Itse myös Turun yliopiston opiskelijana tiedän, että esimerkiksi kurssi-ilmoittautuminen hoidetaan monessa tiedekunnassa niin, että seinälle ilmestyy paperi, johon nopeimmat ehtivät kirjoittamaan nimensä. Päästäkseen tietyille kielien kursseille, täytyy mennä jo aamuyöstä jonottamaan kielikeskuksen oven ulkopuolelle. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhdistyessä on tärkeää pitää huoli siitä, että meidän, kauppatieteilijöiden, asema ja palvelut eivät heikkene. Jotta uusi yhteinen yliopisto saataisiin tasa-arvoiseksi ja toimivaksi tulisi muiden tiedekuntien palvelut saada nostettua meidän palvelujen tasolle. Yhdistelemällä molempien yliopistojen parhaita puolia sekä luomalla uusia palveluja, kuten sähköisen tenttimisen mahdollistava tenttiakvaario, voidaan parantaa kaikkien opiskelijoiden käytettävissä olevia palveluja.
Uuden yliopiston rakennetta suunniteltaessa on tiedekunnista luotava vahvoja yksiköitä, joissa valta ja vastuu yhdistyvät. Tiedekunnat tulisi suunnitella itsenäisiksi, tehokkaiksi ja nykyajan sekä tulevaisuuden vaatimuksia vastaaviksi. On myös uskallettava kyseenalaistaa vanhat rakenteet ja rikkoa rohkeasti tiedekuntien ja aineiden välisiä rajoja. Rikkomalla nykyisiä tiedekuntarajoja innovatiivisesti ja luomalla uusia aineyhdistelmiä, voi uusi yliopisto profiloitua niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Samalla parantuu myös opiskelijoiden tuleva asema työmarkkinoilla, sillä joustavat, eri tieteitä yhdistelevät opintokokonaisuudet sekä mahdollisuus koota tutkintoonsa ainekokonaisuuksia eri tiedekunnista tekevät opiskelijoista kilpailukykyisiä ja edukseen erottuvia työmarkkinoilla valmistumisensa jälkeen.
Yhteisen yliopiston rakennetta suunniteltaessa tulee lisäksi ottaa huomioon, että opiskelijan asema on turvattu kaikilla päätöksenteon asteilla. Uusi yliopistolaki on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja astunee voimaan 1.8.2009. Lakiluonnoksen mukaan yliopiston hallituksessa tulisi puolet olla yliopistoyhteisöön kuulumattomia jäseniä. Toinen puolisko muodostuisi nykyisen kolmikannan mukaan. On totta, että opiskelijoiden kannalta nykyinen kolmikantamalli on ollut hyvä ja muutos heikentäisi opiskelijan ääntä yliopiston hallituksessa, mutta muutoksella on myös toinen puolensa. Nämä ulkopuoliset jäsenet siis romuttavat tähän asti vallinneen kolmikannan, mutta toivottavasti muuttavat samalla hallituksen päätöksentekoa kokonaisvaltaisemmaksi. Uhkakuviakin on maalailtu siitä, kuinka nämä jäsenet muodostaisivat yhtenäisen joukon, joka yksissä mielin jyräisi aina opiskelijan äänen. Parhaassa tapauksessa hallitukseen valitut yliopistoyhteisöön kuulumattomat jäsenet ovat kuitenkin itsenäisesti ajattelevia, oman mielipiteensä tekeviä ja yliopiston parasta haluavia osaajia, jotka eivät ole sidottuja yhden tiedekunnan mielipiteeseen ja pystyvät siten katsomaan kokonaisuutta yksityiskohtien sijaan.
Koska päätöksen hallituksen ulkopuolisista jäsenistä tekee yliopistokolleegio, nousee se erittäin tärkeään asemaan. Tällöin on kolleegion vastuulla löytää motivoituneita, kokonaisvaltaisen näkemyksen omaavia ja yliopiston parasta haluavia eri tieteenalojen osaajia. Lakiluonnoksen mukaan kolleegio koostuu enintään 50 jäsenestä, jotka tulevat yliopistoyhteisön kolmesta eri ryhmittymästä; professoreista, muusta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ja muusta henkilöstöstä sekä ylioppilaskunnan jäsenistä. Kolleegiossa, kuten kaikilla muillakin yliopiston tasoilla, joilla tehdään opiskelijaa koskevia päätöksiä, tulee olla todellinen kolmikanta, jossa jokaisella ryhmällä on yhtä monta paikkaa, jotta yliopistoyhteisön jäsenet pääsevät todella yhdessä tekemään tasa-arvoisia päätöksiä ja jotta jokaisella on mahdollisuus päästä vaikuttamaan oman yliopistonsa toimintaan.
Ylioppilaskunnan yhtenä perustehtävänä on valvoa kuntalaistensa etuja. Vaikka välillä edunvalvonta näkyy tenttien korjausajoista valittamisena tai opetuksen laadun kritisointina, ei opiskelijoita tulisi nähdä vain huonoa palautetta antavana joukkona. Päinvastoin. Opiskelijoihin tulisi suhtautua kuin palvelun käyttäjiin, jotka näkevät organisaation toiminnan hieman ulkopuolisen silmin. Emme aina tiedä korkeakoulun sisäisten suhteiden vaikutuksista toimintaan tai byrokratian jäykkyydestä, minkä takia pystymme ajattelemaan myös laatikon ulkopuolelta ja tekemään ennakkoluulottomia avauksia. Meidän ei tarvitse miettiä miten juuri se oma laitoksemme pärjäisi, vaan voimme keskittyä kokonaisuuden parantamiseen myös pitkällä aikavälillä. Me haluamme käyttää rajattua opiskeluaikaamme siihen, että pohdimme yliopiston strategiaa, budjettia tai laitosten toimivuutta. Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijoita onkin kuunneltu hyvin ja meidät on otettu mukaan hallituksen ja laitosneuvostojen lisäksi monenlaisiin projekteihin ja työryhmiin niin suunnittelu- kuin päätösvaiheessakin. Toivottavasti sama suuntaus jatkuu myös yliopistojen yhdistyttyä, sillä me opiskelijat haluamme tuoda esiin opiskelijoiden äänen yliopiston palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Me haluamme olla mukana tekemässä uudesta yhteisestä yliopistosta paremmin toimivaa, laadukkaampaa opetusta ja laaja-alaisempia tutkintoja tuottavaa yksikköä. Me haluamme luoda uudesta yliopistosta kansainvälisemmän ja kansainvälisesti arvostetun. Me haluamme olla mukana tekemässä uudesta yliopistosta parasta mahdollista.
Ylioppilaskunnan puolesta haluan toivottaa kaikille oikein hyvää alkavaa lukuvuotta ja jaksamista tulevien muutoksien keskellä.
Latest Comments