Tänään julkaistiin opintotukiraportti, jota on valmistellut selvitysmies Uusitalo. Raportissa esitetään erilaisia muutoksia opintotuen rakenteeseen, jotta valtio voisi saavuttaa lyhyen (70 milj. euroa) ja pitkän (150 milj. euroa) aikavälin säästötavoitteensa. Raportissa esitetyt toimet toisivat enemmän säästöjä, kuin mitä alun perin vaadittiin. Voidaankin pohtia, onko kohtuullista leikata jo entuudestaan köyhyysrajan alapuolella eläviltä opiskelijoilta näin reilulla kädellä.
1. Opintoraha, asumistuki, opintolaina
Raportissa esitetään mm. opintorahan suuruudeksi 250 e/kk (nyk. 337e/kk), asumislisä säilyy 202 e/kk (vrt. yleinen asumistuki Turussa max. 329e/kk). Ilman lainaa summa on siis 452 euroa (ennakonpidätyksen jälkeen todellisuudessa pienempi). Kuinka monen elämiseen tämä riittää? Opintolaina mahdollistaa paljon, mutta onko reilua vaatia opiskelijoita elämään lainalla, kun kukaan muukaan ei joudu niin tekemään? Ennen koulutus oli kansallinen sijoitus, ei subjektiivinen teko, kuten joku viisas Twitterissä mainitsi. Opiskelu ei myöskään saisi olla opiskelijan perhetaustan varallisuudesta riippuvaista. Myös heikommista lähtökohdista tulevilla tulee olla mahdollisuus opiskella haluamaansa alaa, vaikka kauppatieteitä, oli vanhempien kukkaro kuinka pullea tai laiha tahansa.
Lisäksi vaikuttaa ristiriitaiselta, että samalla kun ajetaan väkisin opiskelijoita opintolainan nostamiseen, pienennetään siihen liittyvää porkkanaa. Ennen opintolainan hyvitys oli 40 %, kun nyt esitetään sen muuttamista 30 %:iin. Entä alat, joilla työllistymisnäkymät eivät ole niin korkeat kuin esimerkiksi kauppa-, oikeus- ja lääketieteilijöillä? Usein kuulee sanottavan heittoja, kuten ”mitäs valitsivat sellaisen alan opiskeltavaksi?”, mikä on todella kapeakatseista. Yhteiskunta ei toimisi, jos täällä olisi vain parhaiten työllistyvien alojen maistereita.
2. Opintoajan rajaus
Tähän asti on tarvinnut 45 opintopistettä saadakseen nostaa 9 kuukautta opintotukea. Uudessa ehdotuksessa opiskelijan tulee suorittaa 54 opintopistettä, eli työtaakka lisääntyy entisestään. Kaikkia opintoja ei ole välttämättä mitoitettu yliopistojen puolesta ja yksikin hylkäys saattaisi aiheuttaa merkittävää haittaa. Sinänsä mielenkiintoista, että ainakaan allekirjoittanut ei kuluneiden opiskeluvuosien aikana olisi kovin montaa kertaa saanut nostaa 9 kuukautta tukea, vaikka sinänsä opiskelut ovat varsin hyvällä mallilla. Myös tukikuukausien yhteismäärä putoaisi 54 kuukauteen (= 6v * 9kk), eli joustovara heikkenee 10 kuukauden verran.
On myös mielenkiintoista pohtia, mitä tämä tarkoittaa opiskelijajärjestöjen toiminnalle. Opiskelijoiden olisi yhä vaikeampaa osallistua järjestötoimintaan, sillä vaatimusten kiristyessä veisivät opinnot yhä enemmän aikaa. Helposti tyydytään ajattelemaan ”Entä sitten? Ei niitä opiskelijabileitä mihinkään tarvita.”, mutta unohdetaan muutama keskeinen tosiasia. Ensinnäkin ketkä varmistaisivat, että opiskelijoiden ääni tulee kuuluviin? Esimerkiksi tälläkin hetkellä Turun kauppakorkeakoulussa on menossa kandiuudistus, joka vaikuttaa merkittävästi opiskelijoihin ja heidän opintoihinsa. Miten varmistettaisiin, että opiskelijoiden oikeusturva ei heikkene ja että uudistuksissa muistetaan ottaa opiskelijat huomioon? Ei opiskelijajärjestöjen vapaa-ajan toimintakaan turhaa ole. Sosiaalinen elämä on merkittävä osa opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia, oli se sitten urheilemista tai juhlimista yhdessä. Kaiken tämän päälle opiskelijoilla on mahdollisuus oppia myös työelämän kannalta tärkeitä taitoja, mitä ei yliopiston massaluennoilla opi: johtamistaitoja, yhteistyökykyä, projektinhallintaa…
3. Mitä muuta?
Opintolainan ottamisen riskiä aiotaan pienentää korkosuojauksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos opintolainojen korot lähtisivät nousuun, niin se rajattaisiin opiskelijoille 4 %:iin. Nykyisin korko on ollut alle prosentin tietämissä.
Opintotuen tulorajat periaatteessa säilyvät sellaisenaan, mutta ne sidottaisiin ansiotasoindeksiin. Käytännössä tulorajoja siis tarkistettaisiin vuosittain automaattisesti, ja nykyisellään nousisivat hieman vuosittain.
Pitkällä tähtäimellä on pelottavaa pohtia, minkälaisia seurauksia näillä muutoksilla olisi opiskelijoiden hyvinvoinnille. Nyt jo uutisoidaan opiskelijoiden kasvaneista mielenterveysongelmista, jotka johtuvat suurilta osin opintojen ja toimeentulon aiheuttamasta stressistä ja ahdistuksesta. Miten varmistetaan opiskelijoiden hyvinvointi, kun ympäristön aiheuttama suorituspaine kasvaa? Samaan aikaan YTHS:n tarjoamat mielenterveyspalvelut ovat ylikuormittuneita ja hoitojonot pitkiä.
Lisätietoa:
Raportti [PDF]
HS.fi uutinen
SYL:n kannanotto
Ann-Sofie Leimu
Ryhmäpuheenjohtaja
TuKY-lista
ann-sofie.leimu@tuky.fi
Latest Comments