Täytyykö ylioppilaskunnan ylipäänsä tuottaa palvelua (kirjasto), joka ilmaisen opiskelun periaatteen mukaan kuuluu yliopistolle? Halutaanko TYYn kirjasto säilyttää ja jos kyllä, halutaanko kirjasto kehittämistoimena siirtää Yo-talo A:han parhaalle paraatipaikalle remontoitavaan avoimeen tilaan vai jääkö kirjasto nykyiseen tilaansa Yo-talo B:n uumeniin?

Halutaanko bändi-iltojen jatkuvan S-Osiksella myös yo-talo B:n remontin jälkeen?


Ja kuinka paljon tästä kaikesta ollaan valmiita maksamaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin otettiin kantaa viimekeskiviikkoisessa edustajiston kokouksessa, jossa päätettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan kirjaston kohtalosta ja laajemmin ylioppilastalojen A ja B remonttitavoitteista. Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) omistamien yo-talojen remontointi etenee jo valmistuneen C-osan jälkeen aikanaan B- ja A-osiin, joita koskevia neuvotteluja TYYn remonttitavoitteista käydään jo nyt.

  • Yo-talo B:ssä sijaitseva kirjasto on merkittävä tekijä remontissa etenkin, mikäli se kirjaston kehittämistyöryhmän esityksen mukaisesti päätetään siirtää paraatipaikalle Yo-talo A:han. Arvio muuton ja remontin kokonaiskustannuksista on reilu puoli miljoonaa euroa. Ennen näiden kustannusten jakamiseen liittyvää päätöstä remonttitavoitteista edustajisto päätti kirjaston kohtalosta.
  • Osana remonttikokonaisuutta on myös Yo-talo B:n pohjakerroksessa sijaitseva Satakuntalais-Hämäläisen ja Savo-Karjalaisen Osakunnan pyörittämä ja erityisesti livekeikoistaan tunnettu S-Osis. Mikäli nykyisen kaltaista tai peräti laajempaa musiikkitoimintaa halutaan tiloissa järjestää myös tulevaisuudessa, on tiloja remontoitava huomattavasti erityisesti äänieristyksen osalta. Riittävän äänieristyksen kanssa kustannusarvio tilojen remontille on peräti 1,7 miljoonaa euroa.

Edustajisto päätti TYYn neuvottelutavoitteista eli pyrkimyksistä remonttikustannusten jakamiseen tilojen omistajan (TYS) kanssa, jotta ylioppilaskunnan neuvottelijat tietäisivät limiittinsä. Neuvotteluteknisistä syistä kyseiset päätökset julistettiin salaisiksi. Edellä mainitut remonttikustannukset ovat kokonaisarvioita.

Opiskelijat tietenkin tarvitsevat kirjoja, mutta kuuluuko kirjastopalvelun tuottaminen ylioppilaskunnalle?

Yleisesti ottaen on tietenkin opiskelijoiden etu, että opiskeluun liittyvää kirjallisuutta ja muuta materiaalia on mahdollisimman paljon ja helposti saatavilla. Tästä ovat kaikki edustajistoryhmät harvinaisen samaa mieltä.
Yhtä päivänselvää ei kuitenkaan ole, kuuluuko ilmaisen korkeakouluopiskelun edellytyksiin vahvasti liittyvän kirjastopalvelun ylläpitäminen ylioppilaskunnalle – siis opiskelijoiden maksettavaksi. Nähdäkseni päävastuun perusopintojen edellyttämän kirjallisuuden riittävästä saatavuudesta ja hankinnasta tulee yksiselitteisesti olla yliopiston kirjastolla. Tilannetta voi myös hahmottaa seuraavalla kysymyksellä: Ellei ylioppilaskunnalla jo olisi kirjastoa, niin perustettaisiinko se nykyisessä tilanteessa?

Mikäli kirjastokysymyksessä olisi kyse vain kirjoista ja niiden pysymisessä opiskelijoiden saatavilla mahdollisen kirjaston lopettamisenkin jälkeen, voitaisiin asia ratkaista yksinkertaisen tehokkaasti esimerkiksi lahjoittamalla TYYn kirjaston kokoelma Turun yliopiston ja Turun kaupungin kirjastoille. TYY voisi myös halutessaan varmistaa kirjallisuuden nykymääräisen saatavuuden sitoutumalla hankkimaan yliopistolle kurssikirjallisuutta esimerkiksi nykyistä materiaalihankintabudjettiaan (15 000 €/v) vastaavalla summalla – ja silti säästää vuosittain huomattavasti oman kirjastonsa vuosibudjettiin (2011: 51 000€) verrattuna. Nämä vaihtoehdot tuotiin esille myös edustajiston kokouksessa.

Useat edustajistoryhmät ja edaattorit kuitenkin mieltävät TYYn oman kirjaston yhdeksi parhaista opiskelijat (siis ylioppilaskunnan jäsenet ja ylioppilaskuntamaksun maksajat) laajasti tavoittavista, suoraan ylioppilaskunnan itsensä tuottamista palveluista. Kirjojen lisäksi kirjasto tarjoaa mahdollisuuden ja tilat hengailuun ja pienimuotoisten kokousten pitämiseen.
Mikäli kokonaiskustannuksiltaan yli 500 000 euroksi arvioitu kirjaston siirto paraatipaikalle yo-talo A:han toteutuu, kasvaa kävijämäärä todennäköisesti ja ylioppilaskunta pääsee lähemmäksi jäsenistöään kuin ehkä ikinä. Tämä onkin ehdottomasti kirjaston siirtämisvision ehdoton vahvuus mutta samalla myös heikkous: kävijämäärän kasvaessa myös kirjojen kysyntä kasvaa, minkä seurauksena hankintamäärärahoja jouduttaneen palvelutason ylläpitämiseksi vastaavasti lisäämään.
Toinen pullonkaula tulevat olemaan kirjaston aukioloajat. Tällä hetkellähän kirjasto on auki yhden henkilön voimin ma 14.00-18 ja ti-pe 10-14.30 eli vain 22 tuntia viikossa. Aukioloaikojen kasvattamiseksi TYYn kirjaston budjetti mahdollistaa osa-aikaisen kirjastoharjoittelijan palkkaamisen syyskuusta 2011 alkaen. Harjoitteluun tulee kuitenkin liittyä myös ohjausta, joten vain osa harjoittelijan työtunneista voidaan käyttää aukioloaikojen pidentämiseen. Riittävätkö aukioloajat tämänkään jälkeen laadukkaan ja kattavan palvelun tarjoamiseksi?

Lyhyesti sanottuna: Uuden uljaan kirjaston kustannukset uhkaavat lähteä käsistä. Kuitenkin kirjaston lakkauttamisesitys kaatui äänin 17-24.

Viisi TuKY-listalaista ja 12 muuta edaattoria siis jäivät ylioppilaskunnan oman kirjastotoiminnan tuottamisen ja etenkin sen tulevaisuudessa aiheuttamien huomattavien remontti- ja kehittämiskustannusten kyseenalaistajina vähemmistöön 41-paikkaisessa edustajistossa.

S-Osiksen osalta edustajiston kanta oli huomattavasti yhtenäisempi; Monipuolista opiskelijatoimintaa ja ainutlaatuisen keikkapaikan tarjoavan S-Osiksen toimintaedellytykset tulee remonttisuunnitelmissa turvata. Emmehän toivo S-Osiksen jakavan Yo-talo C:n kellarista remontin myötä keväällä 2010 häädön saaneen TVO:n (Turun yliopiston varsinaissuomalainen osakunta) kohtaloa. Sitä paitsi toisin kuin ylioppilaskunnan ylläpitämälle kirjastotoiminnalle, pienten bändien keikkabudjettiin sopivalle esiintymispaikalle ei ole Turussa tarjolla varteenotettavaa substituuttia.

Eetu Simpanen
TuKY-listan edaattori

PS. Kyseessä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun kirjasto selvisi lakkautusuhalta; viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjastoa ollaan oltu lakkauttamassa peräti seitsemän kertaa.

Lisätietoa ja taustoja